Mikko With: Banaani

Mikko With: Banaani

Myllylahti, 2025

273 sivua

Luettu: 22.8.2025

Mistä: kirjastosta

Pertti Karhuoja, eläkeläismies, kuolee kotonaan syötyään banaanin. Kyseessä ei kuitenkaan ole sydänperäinen sairauskohtaus niin kuin ensiasetelmasta olosuhteet ja uhrin ikä huomioiden voisi luulla.  Rutiininomainen tutkinta laajenee ja tutkintalinjoja sekä niitä tutkivia on yhtäkkiä iso joukko. Media lyö vielä bensaa liekkeihin ja pian paniikki leviää paitsi Oulun seudun ruokakaupoissa asioivien keskuudessa, mutta myös laajemmin.

Tarinan päähenkilöinä häärivät Karhuojan kuolemantapausta tutkimaan ryhtyvä rikoskomisario Aapo Hämäläinen, hänen työparinsa Ellinor "Kunkku" Karlson sekä jutun jäljille pääsevä toimittaja Pyry Lammikko. Aapo on rutiinien ja järjestyksen mies, hän on hieman varautunut ja jäykkä, asioita pitkään pohtiva ja elää lähes täysin työlleen. Kunkku taas on urheilullinen ja rempseä, hän tarttuu rohkeasti työhön ja kertoo ideoitaan, mutta kotioloissa hän on täysin toista maata, siellä hän joutuu olemaan varuillaan, elämään toisen ehdoilla. Luonteenpiirteiden eroista huolimatta parivaljakko pelaa hyvin yhteen kentällä. Pyry kärkkyy lööppejä ja mainetta uutismaailmassa, jopa oman perhe-elämän kustannuksella. Lisäksi hänellä menee oma ja yhteisön etu pahasti sekaisin. Välillä Pyryn tutkimukset tuntuvat aivan päättömältä säntäilyltä. 

With tarttuu kädestä ja vie lukijaa kuin pässiä narussa. Kuvittelen keksiväni jotain ja päässeeni syyllisen jäljille, mutta mitä vielä! Tarinassa on jokunen erikoisuus (nykyaikana harvemmin näkee rautakaupassa, varsinkaan suurten ketjujen myymälöissä hintalappuja liimattuna tuotteisiin vaan ne ovat hyllyn laidassa) tai lipsahdus (yhdessä repliikissä Pertin ja Anteron nimet menevät sekaisin ja Kunkku kyselee Anterolta kuinka hyvin hän tunsi Anteron eli itse itsensä), mutta muuten tarina etenee todella sujuvasti. Kirjan luettuani ajatukseni pyörivät vielä hetken päähenkilöissä. Etenkin Kunkulle, mutta myös Aapolle toivoisi rohkeutta ja kaikkea hyvää, molemmilla jo silmät avautuvat hieman. Eikä Pyrykään ole lopulta ihan toivoton tapaus.

Kaiken kaikkiaan Banaani on dekkari, jossa on jotain erilaista ja raikasta. Tarina on myös pelottavan uskottava, siinä ujutetaan uhka ihmisten arkeen ja perusturvaan, ravintoon. Tämä on ehkä vähän ympäripyöreä kuvaus, mutta yritän välttää paljastamasta liikaa juonesta. Kerronnan lomaan on ripoteltu juttua koskevia uutisartikkeleita ja somejulkaisuja, ne tuovat mukavasti lisäväriä ja -ulottuvuutta tarinaan. Kuolemantapauksesta huolimatta tarinan tunnelma ei ole synkkä, osittain kiitos kerronnassa käytetyn mustan huumorin. With taisi voittaa minut Banaanin puolelle jo ennen varsinaisen tarinan alkua, ensimmäisen sivun toisessa sitaatissa:

"En tiedä, miksi vakavasti otettavan rikosromaanin alussa täytyy aina olla joku mystinen sitaatti."

(Mikko With)

Niinpä! Kaikkea, myöskään Banaania, ei tarvitse ottaa niin vakavasti. Subjektiivinen plussa vielä siitä, että kirjan tapahtumat sijoittuivat tutuille paikoille kuten Kempeleen Zeppelinin Prismaan, Nallikariin jne.

Sitaattikunniamaininnan saa:

Objektiivisesti tarkasteluna (sic) teoriassa oli yhdeksänkymmentä prosenttia foliohattua ja kymmenen prosenttia faktaa.

Pohjoinen lukuhaaste 2025: 20. Kirjan kannessa tai nimessä on hedelmä

Helmet-lukuhaaste 2025: 29. Kirjailijan viimeisin teos