Tennarivillasukat

Olen viime aikoina keskittynyt blogissani täysin kirjoihin, mutta mennään nyt välillä sinne villasukkaosastolle, kun se kuitenkin on osa bloginimeäkin. Sain juuri sopivasti ilmojen ja työpaikan lattioiden kylmetessä (ainakin minun mielestäni, oikeasti ei ole pakkastakaan ollut kuin satunnaisesti) valmiiksi tällaiset:

Tennarivillasukkien ohje on Novitan sukkalehdestä, toteutus on vähän sinne päin. Kuka nyt jokaisen joustinneuleen raidan tulisi laskeneeksi. Kröhöm... Onneksi virhe persoonallinen jälki peittyy nyörityksen alle. Ja minä vain kysyn, että miksi villasukista ei ikinä voi tulla samankokoiset vaikka kuinka mittaisi ja vertaisi? En näemmä osaa kutoa tasaisesti vaan toinen sukka on aina tiukempi. Kyllä näillä silti kelpaa töissä tepastella. Ei kopise kävellessä ja ennen kaikkea ei palele :) Lankana tuttua ja turvallista Novitan 7 veljestä mustana ja valkoisena, virkattu pyrpylä oli jotain virkkauslankaa.

Seitsemästä veljeksestä puheenollen Aleksis Kiven samannimisen teoksen kanssa tulee kiire. Yritän lukea sen loppuun ennen kuin haasteen aikaraja tulee vastaan...

Kirppu-neidin villatakki

Nyt on viimeinkin jotain valmista käsityörintamalla.

"Muutama" kuukausi sitten vilautin työn alla olevaa käsityötä, josta piti tulla Kirppu-neidille villatakki. Aika hitaasti projekti eteni, mutta valmista tuli. Ei ole ainakaan kiireellä pilattu ;)

Ohje on Novitan Talvi 2009 -lehdestä. Lankana oli 7 veljestä Raita, väri 895. Lehden kuvassa takki oli kiinni koristehakaneulalla, minä halusin siihen napit. Ne löytyivät Kirjokkaasta, pussillinen erivärisiä isoja eläinhahmonappeja. Kirppu-neiti valitsi villatakkiinsa pupun ja kilpikonnan. "Kiinnikerenksut" alkavat tuollaisista omalla mallilla virkatuista kukista, lankana oli jotain vaaleanpunaista jämälankaa.

Villatakki on kudottu yhtenä kappaleena hihansuusta hihansuuhun. Oli melko sekavan näköinen viritelmä ennen saumojen ompelemista, mutta ihan siitä tuli sen näköinen kuin pitikin. Tyttökin on tyytyväinen villatakkiinsa. Laittoi sen samantien päälleen kun lähdettiin syntymäpäiväjuhlille, sielläkin kehuskeli uutta vaatettaan ;)

Tässä vielä villatakki Kirppu-neidin päällä:

Osasinhan minä :)

Harmaata ja mustaa

Niinhän sitä sanotaan että pieni on kaunista. Olen ylpeä näistä pienistä!

Viime vuosien virkkausyritykset ovat päättyneet koko sotkun purkamiseen / pipoksi muuttuvaan patalappuun / epämääräiseen mikälie-syheröön. Virkkaamisen vaikeutta olen perustellut mm. sillä, etten vasenkätisenä osaa lukea / toteuttaa oikeakätisten kuvallisia virkkausohjeita: kierrosten vaihtumiskohta ei yksinkertaisesti onnistu! Olen jo miettinyt että opettelen virkkaamaan oikealla kädellä.

Novitan Syksy 2010 -lehdessä oli tällaisiin ohje. Vilukissa minussa kehräsi että tuollaiset on tehtävä! Ostin Huopanen Lampola (Liinu) -lankaa ja eikun töihin. Muutaman ärräpään ja purkamisen jälkeen ne valmistuivat. Minä taas valmistauduin henkisesti kauhunsekaisin tuntein pesukonehuovutukseen viikon verran, mutta huopuihan ne.

Pääliosan viillos meni hieman metsään ja tossu näytti muutenkin tylsältä ja jotenkin paljaalta. Yhdestä kirja-aarteestani (esittely edellisessä kirjoituksessa) löytyy virkatun kukan ohje jota ajattelin kokeilla. Lisäksi olen ihastellut aivan ihania virkattuja kukkia täällä. Ensimmäiset kukkani onnistuivat aika hyvin ja löysivätkin paikoilleen tossuihin.

Mutta. Ne ovat siis pienet. Minulle. Pesukonekäsittelyn jälkeen venytin ja venytin mutta ei. Ahdistaa ne.