15 heinäkuuta 2022

Aino Huilaja: Pakumatkalla



Aino Huilaja: Pakumatkalla
Kuvat: Jerry Ylkänen
Otava, 2021
191 sivua + 20 sivua kuvia
Luettu: 25.6.2022
Mistä: kirjastosta


Muutama vuosi sitten uutisoitiin toimittaja Aino Huilajan irtisanoutumisesta MTV:n uutisankkurin työstä ja lähdöstä reissuun pakettiautolla. Ajattelin, että siinäpä rohkea nainen ja teko. Moni haaveilee oravanpyörästä irtautumisesta, mutta harva uskaltaa sitä toteuttaa. Pakumatkalla on tästä matkasta ja matkalla syntynyt kirja, jossa kerrotaan tästä irtiotosta, sen taustoista ja seurauksista Huilajan sanoin ja hänen puolisonsa Jerry Ylkäsen reissukuvin.

Huilaja kuvailee kirjassaan kuinka hän elää ammatillista unelmaelämäänsä, hän on saanut matkustaa, tehdä juttuja erilaisista aiheista, haastatella kiinnostavia henkilöitä ja humaltua suorien lähetysten tuomasta tunteesta. Silti jotain on pielessä ja Huilaja voi henkisesti huonosti. Terapeutille kuin puolihuolimattomasti heitetty haave muuttaa pakettiautoon ja ajaa minne haluaa alkaa konkretisoitua. Huilaja ja hänen puolisonsa hankkivat oranssin pakettiauton, "Ranssin", jota alkavat muokata kodikseen, Huilaja irtisanoutuu MTV:ltä, he myyvät ja varastoivat tavaroitaan, antavat asuntonsa vuokralle ja viimein 18. lokakuuta 2019 he lähtevät matkaan yhdessä koiransa Arskan kanssa, ilman tarkkoja suunnitelmia ja aikatauluja.

Minua ärsyttää pienten alkukirjainten käyttö kirjailijan ja kirjan nimessä (sekä lukujen otsikoissa), mutta se onkin kirjan ainoa huono puoli sillä kirjan sisältö on todella kiinnostava, hyvin kirjoitettu ja matkakuumetta nostattava. Kirjassa ei ole kuvattu kovin tarkasti matkareittejä, -aikatauluja tai -varusteita vaan Huilajan kerronta on ennemmin suurpiirteistä ja rentoa, edes kaikkia paikkoja ei nimetä maata tarkemmin. Toisaalta yksityiskohdat kiinnostaisivat, mutta niillä ei loppujen lopuksi ole tässä kirjassa niin väliä. Vaikka ote on kevyehkö kuvaa Huilaja myös vakavia asioita ja tunteita. 
     
Minä pidän enemmän Euroopasta, joka on aidosti vapaa ja avoin. Sellaisesta Euroopasta, jossa valtameret eivät värjäydy verenpunaisiksi vaan lyövät kirkasvetisinä vasten Normandian rannikkoa. Euroopasta, jossa Atlantin äärellä itketään ilosta, ei surusta. Sellaisessa Euroopassa on oranssin pakettiautonkin hyvä kulkea.
     Nostan olutlasin huulilleni ja maistan kevyen suullisen hedelmäiseltä tuoksuvaa blonde alea. Ei tämä maailman parasta olutta ole, mutta sen maku jää mieleeni varmasti. Siinä on sopiva ripaus vapautta.

Huilaja kirjoittaa niin mukaansatempaavasti, että olisin mielelläni lukenut heidän matkastaan pidemmästi. Kuten matkan alun ajankohdasta voi päätellä vaikuttaa maailmalla levinnyt koronavirus myös Huilajan ja Ylkäsen matkaan, reittiä ja aikataulua täytyy muuttaa lennosta ja lopulta he päättävät palata Suomeen ennakoitua aiemmin, joten väistämättä heillä jäi paljon kokematta, näkemättä ja siten myös kansien väliin kirjaamatta. Pienehkö sivumäärä (191 sivua sekä 20 sivua kuvia) pitää kuitenkin sisällään paljon, upeita maisemia, erilaisia vastoinkäymisiä ja jopa kauhun hetkiä.

Kirjan lopun perusteella Huilaja ja Ylkänen eivät matkan jälkeen palaa vanhaan tuttuun arkeen. Lukisin mielelläni tämän jatko-osan, mitä heille kuuluu nyt, millaiseksi heidän uusi arkensa muodostui?


Sitaattikunniamaininnan saa:

Pidän paikoista, joista näkee kauas.


Pohjoinen lukuhaaste 2022: 5. Kirja sijoittuu suljettuun yhteisöön (korona sulkee Eurooppaa, ulkonaliikkumiskieltoja julistetaan ja pariskunta mm. majoittuu Ranskassa suljetulla maatilaleirintäalueella)
Helmet-lukuhaaste 2022: 3. Kirja, jonka tapahtumissa haluaisit olla mukana (pakettiautoelämä Euroopassa on varmasti erikoinen ja mahtava kokemus!)

4 kommenttia:

  1. Tästä olen kuullut ja kiinnostaa todella lukea Huilajan matkasta. Minullekin sopisi pakettiautoelämä tai telttailu, mutta mies on mukavuudenhaluinen, eikä suostu ehdotuksiini.

    VastaaPoista
  2. Pakumatkalla oli tosi hyvä, suosittelen! Saattaa kyllä tosiaan nostattaa matkakuumetta... Toivottavasti saat miehesi ylipuhuttua ja pääsisit toiveidesi matkalle :)

    VastaaPoista
  3. Minä pidin tästä paljon, Huilajan tyyli on ihana. Jatko-osan soisi tosiaan ilmestyvän!

    VastaaPoista