Sarah Brooks: Harkitsevaisen kulkijan matkaopas Takamaille

 

Sarah Brooks: Harkitsevaisen kulkijan opas Takamaille

Gummerus, 2025

432 sivua

Suomentanut: Terhi Leskinen

(The Cautious Traveller's Guide to The Wastelands, 2024)

Luettu: 31.12.2025

Mistä: kirjastosta

Kuvittele matkustavasi junalla Pekingistä Moskovaan, 6500 kilometriä, viisitoista vuorokautta. Matka ei kuitenkaan ole ihan tavallinen junamatka. Trans-Siperian Yhtiön reitti kulkee läpi Takamaiden, elinkelvottoman ja vaarallisen alueen, jossa ei voi pysähtyä tai pitää ikkunaluukkuja auki. Itse asiassa ikkunoista ei edes kannata katsoa ulos kovin pitkiä aikoja välttyäkseen näkemästä jotain mitä ei halua nähdä tai sairastumatta Takamaiden tautiin. Matkaan voi lähteä ainoastaan vakaan mielenlaadun omaava henkilö ja hänkään ei saa päästää ajatuksiaan harhailemaan. Koskaan ei voi tietää mikä vaara, olento tai organismi, ulkopuolella odottaa. Yhtiön lupauksiin kuitenkin kuuluu, että mikään mikä on ulkopuolella ei voi päästä junaan sisään, ja mikään junan sisäpuolella oleva ei voi vahingoittaa matkustajia. Uskallatko lähteä matkaan?

Tällä matkalla enemmän kuin koskaan koko juna on valveilla ja varpaillaan. Kukaan ei halua sulkea silmiään siinä pelossa, mitä he saattaisivat nähdä. Painajaisten hoikat sormet tungeksivat heidän silmäluomillaan: tarinat, juorut ja nyt se todellisuus, että he ovat ohittaneet turvallisen pisteen, että ulkopuolella vallitsevaa pimeyttä eivät riko ystävälliset valot eivätkä avoimet ovet ja tervetulleeksi toivottavat takkatulet, että heillä on käsittämätön taival kuljettavanaan.

On vuosi 1899. Trans-Siperian Yhtiön Pekingin ja Moskovan välillä kulkevan pikajunan edellinen matka päättyi onnettomuuteen, mutta nyt juna on taas kuukausien tauon jälkeen lähdössä matkaan. Yksi matkustajista on nuori nainen Marija Petrovna Markova, tai sitä nimeä hän tällä matkalla käyttää. Hänellä, kuten monella muullakin junaan nousevalla, on salaisuus. Marijan isä oli paitsi Harkitsevaisen kulkijan matkaopas Takamaille -kirjan kirjoittaja myös Trans-Siperia Yhtiön lasintekijä, jonka syyksi edellisen junamatkan epäonnistuminen sysättiin. Marija nousee junaan selvittääkseen mitä edellisellä matkalla tapahtui ja isänsä osuuden tapahtumiin sekä puhdistaakseen isänsä maineen. Junassa matkustaa myös junan lapsi Zhang Weiwei, junassa syntynyt ja 16 elinvuotensa aikana junan rytmiin mukautunut tyttö, joka ei viihdy vakaalla, liikkumattomalla maalla ja joka löytää matkalla junasta jotain sinne kuulumatonta. Junaan nousee myös liuta muita rohkeita matkustajia ja henkilökuntaa, joista osaan tutustutaan matkan aikana paremmin ja joiden salaisuudet hiljalleen paljastuvat.

Harkitsevaisen kulkijan matkaopas Takamaille huuteli minulle ensin kirjaston uutuushyllyssä ja sitten toisen kerran vasta palautettujen hyllyssä, josta sitten nappasin sen mukaani. Kirjan kansi on upea (suunnittelu: Steve Marking) ja takakannen teksti sopivan salamyhkäinen ja houkutteleva. Niin on myös tarina. Ajoittuminen 1800- ja 1900-lukujen vaihteeseen tuo tarinaan omanlaisen tunnelman. Jako ensimmäisen ja kolmannen luokan välillä (toista luokkaa ei ole) on jyrkkä, on ylhäisöä palvelijoineen hulppeissa yksityistiloissa ja todella köyhiä matkustajia ahtautuneena hyvin tiiviisiin vaunuihin. Massiivinen höyryjuna torneineen huokuu steampunkin henkeä. Ulkopuolella odottavat vaarat tuovat tarinaan kauhuelementin ja tiivistyvän uhan tunnun. Onko ulkona oikeasti jotain ja jos on niin mitä ja ennen kaikkea pysyykö se ulkona?

Brooks kertoo tarinan hyvin, mutta tarina tuntui jossain vaiheessa jäävän hieman junnaamaan paikalleen. Mitä pidemmälle matka etenee sitä enemmän ongelmat alkavat kasaantua ja vaaran merkkejä ilmetä, mutta varsinainen loppuhuipennus jää yllättävän vaisuksi, odotukset eivät aivan täyty. Myös osa henkilöhahmoista jää kovin ohuiksi. Kirjan lukeminen jätti nälkäiseksi, ainakin kuvannollisesti. Olisin kaivannut tiivistyvälle tunnelmalle jonkin räjähtävämmän purkautumisen, suuremman draaman kaaren, silloin tämä olisi voinut olla napakymppi. Nyt jäätiin ehkä jonnekin kahdeksan paikkeille.

Bonuksena vielä katseluvinkki. Brooksin kirjan kansikuvasta ja takakannesta tuli heti mieleen scifi-tv-sarja Snowpiercer. Näissä on vähän samaa ajatusta ja tunnelmaa, vahva suositteluni molemmille!

Sitaattikunniamaininnan saa:

Laiturilla on nainen, jolla on lainattu nimi. Hänen silmissään on höyryä ja huulillaan öljyn maku. 

Pohjoinen lukuhaaste 2025: 15. Kirjassa ollaan eristyksissä

Helmet-lukuhaaste 2025: 21. Kirjassa on muusikko