J. K. Rowling: Harry Potter ja liekehtivä pikari

J. K. Rowling: Harry Potter ja liekehtivä pikari

(Harry Potter #4)

Tammi, 2011

 768 sivua

Suomentanut: Jaana Kapari

(Harry Potter and the Goblet of Fire, 2000)

Luettu: 25.11.2021

Mistä: oma ostos

Harryn arpea särkee ja hän näkee pelottavan todentuntuisia unia Voldemortista. Onneksi hän pääsee viettämään kesäloman loppua Weasleyn perheen luokse ja jopa huispauksen MM-kisoihin, jonne Weasleyn perheen isä vie poikansa sekä Harryn ja Hermionen. Jännittävän loppuottelun jälkeen kuolonsyöjät hyökkäävät leirintäalueelle ja taivaalle ilmestyy pimeän piirto, Voldemortin merkki. Kun Harry ystävineen pääsevät lopulta Tylypahkaan aloittamaan neljättä lukuvuottaan odottaa koulussa yllätys. Rehtori Dumbledore ilmoittaa, että heidän koulunsa isännöi pitkän tauon jälkeen järjestettäviä kolmivelhoturnajaisia, joihin osallistuu kolme Euroopan suurinta velhokoulua, Tylypahka, Beauxbatons ja Durmstrang. Vastoin kaikkia sääntöjä Harry valitaan yhdeksi kolmiverhoturnajaisten kilpailijoista. Kuka laittoi Harryn nimen liekehtivään pikariin, kuinka ihmeessä hän pystyy päihittämään vanhemmat ja kokeneemmat kilpakumppaninsa tai edes selviytymään vaarallisista tehtävistä hengissä?

Kirjan alussa kesälomaa on jäljellä kaksi viikkoa ja Tylypahkaan päästäänkin vasta sivun 170 tienoilla, joten pelkkää sivumäärää katsoessa alku on varsin pitkä. Alku ei kuitenkaan ole tylsä sillä siinä ehtii tapahtua varsin paljon. Muutenkin kirjan sivumäärä on huomattavasti aiempia osia suurempi, mutta tapahtumat etenevät vauhdikkaasti eikä (liian) rauhallisia suvantokohtia juurikaan ole. Juoni rakentuu monesta osasta ja tapansa mukaan Rowling pitää langat hyvin käsissään, tarina on runsaudesta huolimatta ehjä.

Tarinassa on varsin kansainvälinen tunnelma sillä MM-kisoissa on loppuottelumaiden Irlannin ja Bulgarian lisäksi satatuhatpäinen monista kansallisuuksista koostuva yleisö ja lisäksi Tylypahkassa oleskelee usean kuukauden ajan ulkomaisia vieraita. Vaikka koulut kilpailevat keskenään kolmivelhoturnajaisissa on heidän vierailullaan myös yhteisöllinen tarkoitus, myös velhojen ja noitien on hyvä tehdä kansainvälistä yhteistyötä, verkostoitua ja hankkia ystäviä yli rajojen. Vaikka tarinassa joudutaan aiempien osien tapaan kohtaamaan pahuutta on Liekehtivässä pikarissa myös paljon arkisempia, pienempiä pelkoja, esimerkiksi se kuinka pyytää seuralaista tanssiaisiin.

     "Miksi niiden täytyy liikkua laumoittain?" Harry kysyi Ronilta, kun kymmenisen tyttöä käveli heidän ohitseen hihitellen ja Harrya tuijottaen. "Miten niistä muka saa yhden erilleen niin että voi kysyä?"

     "Lassolla?" Ron ehdotti.

Pidin kovasti tarinasta, tihenevästä jännityksestä, noita- ja velhomaailman laajentamisesta Iso-Britannian rajojen ulkopuolelle, jopa Hermionen yhteiskunta-aktiiviudesta hänen huolehtiessaan kotitonttujen työoloista, S.Y.L.K.Y-toiminta toi mukavan lisän tarinaan. Harryn ja Ronin riitaantuminen puolestaan hieman suretti, mutta onneksi asioilla on tapana järjestyä. Ehkä palaan taas pian Tylypahkaan...

Sitaattikunniamaininnan saa:

Jos tahdot tietää millainen joku on, katso tarkkaan miten hän kohtelee alempiaan, ei vertaisiaan.

Pohjoinen lukuhaaste 2021: 18. Kirja, josta on tehty peli (mm. PlayStation Lego -versio)

Helmet-lukuhaaste 2021: 5. Kirja liittyy tv-sarjaan tai elokuvaan (kirjasta on tehty elokuva)