12 lokakuuta 2011

Tuplaten tunnustuksia

Kannesta kanteen -blogin Kaisa, P.S. Rakastan kirjoja -blogin Sara sekä Pisara -blogin Helmi-Maaria Pisara ilahduttivat minua tällaisella tunnustuksella:




Tunnustuksen saaneen tulee kiittää tunnustuksen antajaa, jakaa tunnustus kahdeksalle blogille ja kertoa itsestään kahdeksan asiaa. Ensinnäkin kiitos teille ihanat, tunnustus tuntuu aina mahtavalta <3 Sitten tunnustelemaan. Mitään erityisempää teemaa en valinnut, mutta koska blogini tekstit pyörivät kirjoissa ja käsitöissä niin vältetäänpä nyt niitä aiheita.

1.      Olen vilukissa ja palelen jatkuvasti. Olenkin villasukkien suurkuluttaja, pidän niitä myös öisin.
2.      Poden raivostuttavaa kenkäkuumetta. Vaakakupissa on petroolinsiniset maiharit ja mustat prätkäsaappaat. Lottovoitto auttaisi ;)
3.      Olen koiraihminen. Taidan olla vähemmistössä tässä asiassa, bloggaajissa tuntuu olevan enemmän kissaihmisiä.
4.      Aloitin taas joogan. Siihen jää koukkuun. Edellisen kerran kävin äitiysjoogassa, nyt taipuu ihan eri tavalla :) Olisi ihana päästä johonkin joogaretriittiin.
5.      Kulutan todennäköisesti puhki My Chemical Romancen The Black Parade -cd:n. Myös tytöt jakavat musiikkimakuni, he haluavat kuunnella autossa kyseiseltä cd:ltä "hassun laulun" eli Maman uudelleen ja uudelleen. Onneksi eivät ymmärrä sanoja ;) Myös Green Day, Him, edesmennyt Sentenced sekä Poison Black kolahtavat.
6.      Haluaisin kovasti hankkia muutamia dvd-bokseja: Gilmoren tytöt, Twin Peaks, Sons of Anarchy, Frendit.
7.      Rakastan kynttilöitä, tuoksukynttilöistä suosikkini on vanilja.
8.      En syönyt lapsena ruisleipää. Vetosin siihen, että kieleni haavaan* meni murusia ja se sattui. Totuus saattoi olla, että en vain pitänyt ruisleivästä. Kuopuksemme, Piipero-tyttö, on joskus kieltäytynyt ruisleivästä, koska "siitä tulee maha kipeäksi". Hmm... Perinnöllinen ruisleipä-aversio? Nykyään kyllä syön ruisleipää, eikä Piiperokaan siitä aina kieltäydy.  
(* Tipuin pienenä sängystä lattialle imurin päälle, kieli jäi hampaiden väliin. Haava on kielessä edelleen.)

Tällainen kahdeksikko tällä kertaa. Tunnustus on kiertänyt monessa blogissa, joten saa napata vapaasti mikäli on tunnustamisen tarvetta ;) Blogini sivupalkin Tällaista muualla -listauksessa on upeita blogeja joista jokainen ansaitsisi tunnustuksen! (Sitä paitsi migreeni tekee tuloaan, joten en pystyjaksakykene tekemään linkityksiä ja vinkkaamaan tunnustuksen saajia. Anteeksi.)

Lisäksi samaiset Kaisa ja Sara jakoivat toisenkin tunnustuksen, kiitos myös tästä :) Tämä tulisi jakaa kymmeneen blogiin, mutta sama selitys pätee tämänkin jakamiseen kuin äskeiseen.




P.S. Synttäriarvontaan ehtii vielä osallistua :)
P.P.S. Blogger kaatui illalla, jospa tämä nyt toimisi ja saisin tunnustukset julkaistua...

8 kommenttia:

  1. Oi jooga! Minäkin olen taas varovasti sitä kotona aloitellut ja tuntuu ettei taivu mihinkään. No, jos minä taivuin kolme vuotta sitten niin enköhän nytkin, hissunkissun.

    Gilmoren tytöt on kyllä ihana sarja. Minulla on kolme ensimmäistä kautta ja loputkin himottaisivat.. jos se lottovoitto? :) Mieskin lupasi katsoa nämä minun kanssani sitten.

    Minäkin olen muuten koiraihminen ;)

    Kivat tunnustukset!

    VastaaPoista
  2. Minä taas sanoisin että yyh, jooga, en ikinä (niinä kahtena kertana, joina kokeilin) ymmärtänyt, miten kukaan voi taipua mitenkään :D

    Mutta oi, minäkin olen koiraihminen ja tv-sarjaihminen sekä vilukissa ja ns. shoemonster!

    VastaaPoista
  3. Voi, olen missannut kivan blogisi, mutta asia korjantui nyt:) Kivoja tunnustuksia, ja huomasin että lukulistallasi on Carol Ann Leen Anne Frank -kirja, joka oli ihan mahtava.

    VastaaPoista
  4. linnea/pigeonnaire: Pikku hiljaa alkaa itsekin löytää uusia ulottuvuuksia, vaikka en notkea olekaan :) Meillä ei Mies oikein Gilmoren tytöistä perusta... Jee, toinen koiraihminen :)

    Helmi-Maaria Pisara: Kyllä se venyminen ja taipuminen sieltä pikkuhiljaa löytyisi :) Jopas meistä löytyikin yhtäläisyyksiä!

    Susa P.: Tervetuloa! Parempi myöhään kuin ei milloinkaan ;) Olen ihan alussa tuossa kirjassa, mutta melkoisia tunteita on herättänyt jo nyt...

    VastaaPoista
  5. Minäkin käytin ennen villasukkia nimenomaan öisin vuosia, mutta nyt pidän puuvillasukkia. Saattaa olla, että kehoni muuttui, tai tarvitsin vain raikkaampaa ilmaa varpailleni(kin) :-). Villasukat on kuitenkin joka tapauksessa yksi ihania asioita (talvessa).

    Äitiysjooga on parasta, mitä odottava voi kehollaan tehdä.

    VastaaPoista
  6. 1,2,3 ja 7 voisi ihan hyvin kertoa minustakin (paitsi prätkäsaappaiden sijaan kaapistani löytyy mutaiset kumisaappaat ja reikäpohjaiset ballerinat).

    Unelmoin välillä laiskasta kissasta, mutten vaihtaisi energistä saksanpaimenkoiraani mihinkään.

    Ps. ensimmäisellä vierailulla täällä ja mielelläni tulen uudelleenkin kurkkaamaan!

    VastaaPoista
  7. Villasukat ovat ihana keksintö! Nykyisessä asunnossa on sen verran liukkaat lattiat, että olen siirtynyt liukumattomiin tossukoihin, mutta villasukat ovat suuri rakkauteni.

    VastaaPoista
  8. Paula: Minullakin on sellaisia kausia, että en pidä villasukkia yöllä, mutta sitten on monesti aamulla kurkku kipeä. Saattaisin kelpuuttaa jotkut ohuemmatkin yösukat :)

    Emilie: Kiva kun tulit vierailulle, tule toistekin :) En ole vielä kotiuttanut kumpiakaan kenkiä kaappiini, on ainakin toistaiseksi pidettävä vanhoja :/

    Luru: Totta, ihan parhautta :) Meilläkin on liukkaat lattiat, joten melkoista extremeä villasukkailu on ;) Ostin yhdet sellaiset "jarrunappulatossut", ballerinamalliset, mutta niistä nappuloista jäi mustat jäljet lattiaan!

    VastaaPoista