Inga Magga: Puolikas

Inga Magga: Puolikas

Like, 2024

283 sivua

Luettu: 4.2.2026

Mistä: kirjastosta

Tampereella asuva Ibbá palaa Kutturaan, Ivalojoen rantaan sukunsa maille. Suvun kesäpaikassa ajatukset siirtyvät lapsuuteen, suvun vaiheisiin ja saamelaiseen kulttuuriin. Ibbá kokee vierauden tunnetta niin Kutturassa kuin Tampereella, sekä saamelaisten että valtaväestön keskuudessa. Kuinka paljon hänessä on saamelaista ja mikä oikeastaan määrittelee saamelaisuuden, syntymä, kieli vai jokin muu tekijä? Ibbá etsii itseään ja omaa paikkaansa ja selvittää samalla sukunsa vaiheita ja salaisuuksia.

Etelässä asuessani minulta kysyttiin usein saamelaisista juuristani, kuin välillämme olisi verho, jota haluttiin uteliaisuudesta raottaa. Toisaalta sama verho saamelaisen kulttuurin ja itseni välissä tuntui pysyvän kiinni, sillä vaikka minulla oli juuret, minulta puuttui kieli. Joskus tuntui siltä, että sukuni kulttuurissa olin itsekin vieras.

Puolikas on melko erikoinen lukukokemus. Tuntuu kuin lukisin yhtä aikaa romaania, tosipohjaista sukutarinaa sekä tietokirjaa saamen kielestä ja saamelaisuudesta. Puolikas onkin osittain tosipohjainen, ainakin mitä tulee saamelaisten kokemaan kaltoinkohteluun menneinä vuosikymmeninä, ehkä myös osa henkilöistä on todellisia, sillä kirjan lähteissä mainitaan Maggan sukulaisten haastatteluja. Ibbán pohdinta kielestä ja omasta asemasta saamelaisessa kulttuurissa tuntuu hyvin henkilökohtaiselta, jopa niin paljon, että välillä tuntuu kuin tirkistelisin Ibbán elämää. 

 
Pidin eniten Ibbán isän puoleisen suvun tarinasta menneinä vuosikymmeninä, tosin mietin suurimman osan kirjasta kuka Niillaksen ja Riitun pojista on Ibbán isä eli henkilöt ja heidän sukulaissuhteensa eivät heti avautuneet minulle. Gáddján ympärille kudottu salaperäisyys puolestaan tuntui vähän ylimääräiseltä tai irralliselta muuhun tarinaan nähden. Pohdinta saamelaisidentiteetistä, saamen kielestä ja saamelaisuudesta, siitä mitä kieli ja perinteet merkitsevät eri aikoina ja eri ympäristössä asuville ihmisille oli erittäin mielenkiintoista ja avartavaa. Oma kiinnostava yksityiskohtansa kirjassa on saamenpuvun, gáktin valmistaminen.

Kirjassa Ibbán suvun kautta kuvattu saamelaisten kohtelu 1950-1960 -luvulla suututtaa. On järkyttävää kuinka saamelaisten kieli, kulttuuri ja tavat on häivytetty ja heitä on kohdeltu kuin heittopusseja, koulun täyteaineksena. Eikä näistä tapahtumista lopulta ole kovin kauaa.

Sitaattikunniamaininnan saa:

Saame ei ollut minulle vain kieli muiden joukossa, se ei tuntunut samalla tavalla vieraalta kuin muut kielet, mutta vieras se oli, villi kuin joki.

Pohjoinen lukuhaaste 2026: 17. Kirjan kannessa on pohjoinen maisema (ajattelin, että kannessa on piirrettynä Ivalojokea rantoineen)

Helmet-lukuhaaste 2026: 42: Kirjassa on sanoja tai lauseita toisella kielellä