Viisikon uudet seikkailut ja Villasukan lomailua

Täällä ollaan taas! Viikko vierähti ilman oikeastaan minkäänlaista kontaktia blogistaniaan. Meinasi jo vieroitusoireet iskeä! Blogien lukeminen kännykällä ei oikein suju, kommentoimisesta puhumattakaan, joten nyt onkin kirimisen paikka. Tähän alkuun kuitenkin hieman lomalukemista ja reissutunnelmia. Otin mukaan useampia kirjoja, mutta sain luettua kokonaan ainoastaan yhden Viisikon. Eräs haastekirja on melkein luettuna, joten äkkiä postaus ulos, että ei pääse syntymään jonoa ;)

Enid Blyton: Viisikon uudet seikkailut (#2)

(Five Go Adventuring Again, 1943)

Tammi, 1993

158 sivua

Ensimmäisen yhteisen seikkailunsa jälkeen Dick ja Leo sekä Anne ja Pauli (Tim seuranaan) ovat olleet sisäoppilaitoksissaan, kunnes koittaa joululoma. Lomasuunnitelmat menevät jälleen kerran uusiksi, tällä kertaa sisarusten äidin sairastumisen vuoksi, eivätkä lapset ja Tim voikaan mennä Annen, Dickin ja Leon kotiin jouluksi. Viisikko matkustaa Paulin kotiin Kirrin Bayhin, mutta loma ei ole pelkkää rentoutumista ainakaan Paulille ja pojille: heille palkataan kotiopettaja, sillä he ovat opinnoissaan jäljessä muista.  Naapurimaatilalla vieraillessaan lapset löytävät salalokeron, jossa on mielenkiintoinen kankaanpala. Ihmetystä aiheuttaa myös Paulin kotona tapahtuva varkaus.

     - Voi, Pauli, älä nyt ole typerä, Leo sanoi. - Teet kärpäsestä härkäsen puhuessasi juonista ja ja taivas tietää mistä kaikesta! Voisi luulla, että olemme keskellä suurta seikkailua.
     - Mielestäni me olemmekin, Pauli sanoi odottamatta ja näytti hyvin vakavalta. -Tunnen jollakin tavoin ympärilläni - Suuren Seikkailun!
     Leo tuijotti miettiväisenä serkkuunsa. Saattoiko hänen sanoissaan piillä jotakin?

Sarjan aloitusosaa vaivanneen pienen alkukankeuden jälkeen tuntui, että toisen osan myötä sarja alkoi todenteolla käynnistyä. Salalokeroita! Epämiellyttäväsuinen kotiopettaja! Salaperäisiä taiteilijoita! Sitä paitsi nyt Kirrin Bayhin on palkattu myös Joanna, uskomattomia herkkuja laativa keittäjätär, jonka ruoista ja runsaista eväskoreista viisikko pääsee myöhemmin useaan otteeseen nauttimaan. Annettakoon nyt hänen ensiesiintymisensä vuoksi anteeksi se, että ruokailut jäivät (aloitusosan tavoin) vaisuhkoiksi. Joanna kyllä pääsee vielä näyttämään keittäjäntaitonsa.

Yksi asia, johon kiinnitin kirjassa huomioni oli toisten nimittely. Erityisesti sisarukset nimittelivät toinen toisiaan milloin miksikin, mikä poikkesi aloitusosasta. Tuskin olen tätä aikaisemmilla lukukerroilla huomannut, mutta nyt asia on ajankohtainen 4- ja 6-vuotiaiden lastemme kielenkäytön osalta. Kukkahattutäti täällä heristää sormeaan ;)

Sitaattikunniamaininnan saa:

Meidän on nyt käytettävä järkeämme kukistaaksemme vaarallisten vihollisten tuumat.

Kirjatoukalta löytyy tiivistelmä kirjasta, jos kaipaa muistinvirkistystä eikä pelkää juonipaljastuksia. Jane ehti aloittaa Viisikon uusia seikkailuja lukumaratoninsa päätteeksi, joten arviota on ehkä sielläkin tulossa. Mikäli Viisikoita kaipaa omaan hyllyynsä kannattaa kurkata Saran Tyttökirjaklassikot -verkkokauppaan.

---

Sitten lomailuun. Ei liene vaikeaa arvata, että lukutoukka ajautuu myös kesälomamatkalla kirjaostoksille. Ensin ostin kirjatuet, mutta täytyihän niiden väliinkin saada jotain. Niffeneggerin Hänen varjonsa tarina on luettavien listallani, Leen Synnyinhauta oli halvan hinnan innoittama heräteostos ja Tolstoin Anna Karenina ansaitsee tulla luetuksi ja myös paikkansa kirjahyllyssä klassikkoasemansa ja arvioiden perusteella.

Sitten Suomenlahden toiselle puolen. Yksi suurimmista (hih, tämän voi käsittä ihan kirjaimellisestikin) syistä matkaan oli Tallinnan eläintarha, tarkemmin sanottuna tämä ja kaksi sen kaveria:

Norsujen ja muiden eläinten ihastelun jälkeen juhlistimme hääpäiväämme seuraavissa tunnelmissa:

Valokuvia tuli napattua paljonkin, mutta paljastettakoon taas yksi pienimuotoinen neuroosini, hienot lyhtypylväät :D