Tove Jansson: Kuuntelija
(Lyssnerskan, 1971)
WSOY, 1972
154 sivua
Luettuani Janssonin Kesäkirjan halusin tutustua hänen muuhunkin ei-muumilliseen tuotantoon. En kuitenkaan vielä halunnut tarttua Boel Westinin Janssonista kirjoittamaan elämäkertaan, vaan lainasin kirjastosta Kuuntelijan. Kyseessä on novellikokoelma, lukemismukavuusalueen laitoja siis taas venytellään. Minä opettelen, tosissani opettelen ja yritän päästä sisään novellien maailmaan!
Kirjan kahdeksantoista novellin aiheet vaihtelevat lastenkutsuista kirjoittamiseen ja oravasta räjäytykseen. Myös Janssonille tärkeä meri on läsnä tarinoissa. Janssonista itsestään tulee positiivinen ja valoisa mielikuva, joten joidenkin novellien synkkyys pääsi yllättämään. Jos muumit ovat valo, niin novelli Mustavalkoista voisi sitten kai olla pimeys? Kyseisen novellin lopusta pilkisti jopa hieman kauhu- tai scifimäinen tunnelma, samoin kuin novellista Toinen. Perinteisempi -tai ainakin Tovemaisempi- on novelli nimeltä Hiekkaa tuodaan. Lastenkutsut on tunnelmaltaan jopa hieman muumimainen.
En vain yksinkertaisesti löydä oikeaa lukuvaihdetta. Luen (jopa ahmin) kirjaa eteenpäin. En malta pysähtyä tarinoiden vaihtumiskohtiin enkä kuulostelemaan niiden herättämiä ajatuksia sen enempää. Välillä huomaan ajatusteni harhailevan, kesken Susi -novellin huomaan ajattelevani tv:ssä pyörinyttä Noriko show:ta ja hihittelen itsekseni.
Suomennokseen on jäänyt yllättävän paljon kirjoitusvirheitä, sanat on taivutettu miten sattuu (minäkin muka paras kielipoliisi, mutta minun tekstejäni ei kukaan luekaan ennen julkaisua...). Virheet kuitenkin jäävät Janssonin kielen varjoon. Hän kirjoittaa kauniita ajatuksia ja lauseita, ne ovat täynnä merkityksiä ja viisautta.
Vastausta ei tullut. Aikaa kului eikä vastausta tullut, ja se hiljaisuus joka odottaa on eri kuin se, joka on jonkin loppu.
Päällimmäisenä tunteena kirjan luettuani on nälkä. Haluaisin lukea novellien henkilöistä ja tapahtumista lisää. Jansson onnistuu liikuttamaan minussa jotain. Nämä novellit eivät olleet ollenkaan hassumpia. Parhaiksi novelleiksi nousee Mustavalkoista, Toinen ja Orava. Lisää novelleja? Ehkäpä. (Vaikka olenkin edelleen auttamattomasti romaani-ihminen.)
Jenni S. pyöräytti käyntiin muumimaratonin, jossa on tarkoituksena lukea Janssonin muumikirjoja. Taidankin osallistua haasteeseen ja käydä hakemassa hyllystä Muumilaakson marraskuun. On ainakin ajankohtaan sopiva kirja!
Minä olen lukenut Janssonilta vain yhden ei-muumi-kirjan, enkä enää edes muista, mikä se oli. Tämä novellikokoelma alkoi houkuttelemaan, kansikin on hurjan kiehtova ja kaunis!
VastaaPoistaYksi minun suosikkinovellikokoelma on Sisko Istanmäen Peili. Suosittelen, mikäli pienieleiset mutta puhuttelevat tarinat kiinnostavat, kannattaa käydä kirjastosta lainaamassa. :)
Kiitos muumihaasteen nostamisesta ja etenkin tästä arviosta. En ollut tästä kirjasta kuullutkaan, mutta minuakin se alkoi nyt houkutella kovasti.
VastaaPoistaMinäkään en muuten ole kovin innokasa novellien lukija, oikeastaan olen sietänyt novelleja vasta muutaman vuoden ja pitänyt niistä vuoden tai pari. Jansson on kuitenkin poikkeus, häntä lukiessani en yhtään ihmettele, että oikeastiko novelleja.
Maija:
VastaaPoistaKiva jos Kuuntelija saa enemmänkin blogisavuja! Kansi on tosiaan erikoinen ja hieno, sitä jää väkisinkin tutkimaan tarkemmin.
Kiitos vinkistä, pitääpä lainata jos novellinkaipuu yllättää :)
Jenni:
Eipä kestä :) Päätin sitten tosiaan osallistua ihanaan haasteeseesi. Nimimerkkisi aiheutti muuten pientä päänvaivaa, mietin pitäisikö sinut mainita Jenni vai Jenni S. -nimellä, toivottavasti meni oikein...
Löysin itsekin Kuuntelijan ihan sattumalta. Onneksi lainasin ja luin sen, nyt mielikuvani Tove Janssonista kirjailijana on paljon monipuolisempi ja arvostan häntä vielä enemmän!
Kiva löytää Stephen Kingin lisäksi myös toinen kirjailija, jonka novelleista voin sanoa jopa tykkääväni :)
Minulla on ollut pitkään suunnitelmissa lukea Janssonin aikuiskirjallisuutta, mutta olen lukenut vain Kuvanveistäjän tyttären. Minäkin olen enemmän romaani-ihmisiä, vaikka pidän usein novelleistakin, mutta olen aika vaikuuttunut, että Janssonilta menisi kumpi vain.
VastaaPoistaKaroliina:
VastaaPoistaMinä vähän ihmettelin kun löysin Kuuntelijan lasten/nuorten puolelta, vaikka takakannessakin mainitaan sen olevan (ensimmäinen) aikuisten novellikokoelma. Kirjaston tietokannan mukaan se kuitenkin kuuluu aikuisten puolelle. No sama se, kunhan löytyi :) Janssonilta voi tosiaan lukea molempia, sekä romaaneja että novelleja.
On ihan hassua, että niin paljon kuin rakastankin muumien (ajatus)maailmaa niin en tosiaan ole lukenut Janssonilta mitään aikuisille suunnattuja tekstejä!
VastaaPoistaMinähän olen myös tänä vuonna ottanu mitta novelleista ja huomannut päässeeni niiden lukemisen maailmaan jo aika kivasti sisälle.
Pitäisikin katsoa, löytyykö tätä meidän kirjastosta/saako varaamalla jostain muualta.
Susa:
VastaaPoistaMinäkin olen vasta tänä vuonna alkanut tutustumaan Janssonin aikuistuotantoon. Vaikka onhan muumeissakin paljon sellaista mikä aukeaa ennemminkin aikuislukijoille.
Novellien lukemista pitää näemmä harjoitella, että löytää oikean tahdin...
Toivottavasti Kuuntelija löytyy, oli ihan mukava kirja!
Täytyypä metsästää tätä kirjaa kirjastosta. Ja tästä novelliasista pitää ehdottomasti keskustella joku päivä!
VastaaPoistaPikkusisko:
VastaaPoistaTuottoisaa metsästystä! Minä vein Kuuntelijan tänään kirjastoon, joten sieltä se ainakin löytyy mikäli teidän kirjastosta puuttuu. Juu keskustellaan vaan :)
Itse olin joskus erittäinkin novelli-ihminen, mutta harvemmin enää jaksan tarttua mihinkään novellikokoelmiin ainakaan. Mutta hyllystäni kyllä löytyy Tove Janssonia ja nimenomaan niitä Muumeja! :) Aevan ihania <3
VastaaPoistaKissaämmä!:
VastaaPoistaNiin ne tottumukset muuttuu :)
Minulla on sellainen lapsena kummitädiltä saatu pahviboksillinen muumikirjoja <3 Aloittelin juuri Muumilaakson marraskuuta, pitkästä aikaa :)
Ihan vain kannen takia voisin lukea tämän!
VastaaPoistaHei! Laitatko minulle osoitetietosi sähköpostiin: kirsi.hietanen(at)kisko.salonseutu.fi, niin saan laitettua Pillerinpyörittäjän matkaan?
VastaaPoistaANNI:
VastaaPoistaLue ihmeessä, sisältökin on hieno :)
Kirsi Hietanen:
Voi kun kiva, kiitos! Minäpä laitan...