Mariette Lindstein: Ehdoton valta

Mariette Lindstein: Ehdoton valta

Lahko #1
Atena, 2018

494 sivua

Suomentanut: Christine Torel

(Sekten på Dimön, 2018)

Luettu: 26.7.2019

Mistä: kirjastosta

Sofia Bauman lähtee ystävänsä kanssa kuuntelemaan Franz Oswaldin esitelmää miehen kehittämästä ViaTerra -opista, joka lupaa mannaa niin sielun kuin ruumiin hyvinvoinnille. Pian Sofia lupautuu tutustumiskäynnille Dimöllä eli Sumusaarella sijaitsevaan liikkeen kartanoon, suorittamaan liikkeen ohjelman ja sitten, yllätykseksi jopa itselleen, ottamaan vastaan työprojektin kartanon kirjastossa. Kun aika kuluu alkaa kultapöly liikkeen ja sen karismaattisen johtajan ympäriltä karista ja Sofia huomaa olevansa tiukasti Oswaldin vallassa.

Sofia aavisti, että ViaTerra oli merkittävä paikka. Se ei ollut vain kaunis. Siinä oli jotakin muutakin. Epätavallista rauhaa. Tuntui kuin he olisivat tulleet toiseen ulottuvuuteen, jossa kaikki telkkarit, kännykät, tietokoneet ja tabletit oli suljettu yhtä aikaa. Aivan kuin maailman taukoamaton humina olisi vaiennut muurien sisäpuolella. Samaan aikaan paikan yllä leijui jotakin pahaenteistä. Sofia ei oikein osannut sanoa, mitä se oli. Täällä on niin kaunista että ihan pakahdun ja silti minua puistattaa, hän ajatteli.

Etuliepeessä kerrotaan, että tämä psykologinen trilleri on saanut vaikutteita kirjailijan omakohtaisista kokemuksista skientologialiikkeen parissa sekä hänen paostaan liikkeestä. Taustan, kirjan kuvauksen ja takaliepeen kehujen perusteella odotin hyytävää ja hyvin kerrottua tarinaa, mutta valitettavasti jouduin pettymään.

Kirjan idea sumuiselle saarelle sijoittuvasta new age -liikkeestä ja sen johtajan ympärille kietoutuvista salaisuuksista on hyvä ja kiinnostava. Hyvistä puitteista huolimatta tarina ei missään vaiheessa imaise mukaansa. Tarinassa tapahtuu ikäviä ja inhottavia asioita, mutta ne kerrotaan jotenkin apaattisesti, tunteettomasti, niin että lukijan ja tarinan välille jää kuilu. Kirjan lukee nopeasti, mutta se ei juurikaan herätä tunteita, ei jännitä eikä inhota vaan jättää kylmäksi. Tosin välissä hieman ärsyynnyin henkilöiden käyttäytymiseen ja epäloogisilta tuntuviin ratkaisuihin. Vaikka Lindsteinin kerronta ei tunnetasolla ihastuta tarinasta kuitenkin välittyy se kuinka nopeasti ja täydellisesti ihminen voi uppoutua jonkin järjestön aatemaailmaan ja kuinka vaikea siitä on pyristellä irti.

Ehdoton valta ei siis ollut minun kirjani, mutta joku pieni uteliaisuuden siemen jäi kytemään, ehkä luen vielä jatkonkin. Mikäli Lindsteinin tausta kiinnostaa kannattaa lukea Hämeen Sanomien artikkeli. Positiivisempia arvioita kirjasta puolestaan löytyy esimerkiksi seuraavista blogeista: Kirjakaapin kummitus, Luetut kirjat, Lukujonosssa, Kirjasähkökäyrä, Rakkaudesta kirjoihin.

Sitaattikunniamaininnan saa:

Silmien kiilto on varmasti omistautumista eikä hulluutta.

Pohjoisen lukuhaaste 2019, kesälukuhaastebingo: Pyydä suositus lomalukemiseen kirjastosta tai bongaa se lehdestä (neljäs bingo!)

Helmet-lukuhaaste 2019: 15. Kirjassa käsitellään jotain tabua (tarkemmin erittelemättä, jotta en tee juonipaljastuksia)

Kirjankansibingo kesälle 2019: Jännitys