maanantai 12. elokuuta 2013

Alan Bennett: Epätävallinen lukija - Lukumaratonilla luettua

Lukumaratonin "tulosten" purku lyhyehköillä arvioilla jatkukoon. Tämä kirja tuli luettua lähes kokonaan työhuoneessa, jonka sohvannurkasta kuva on napattu. Kirja on odottanut lukuvuoroaan pitkään, hyvä niin, sillä se sopi lukumaratonille kuin nenä päähän!




Alan Bennett: Epätavallinen lukija
Basam Books, 2008
115 sivua
Suomentanut: Heikki Salojärvi
(The Uncommon Reader, 2007)
Luettu: 1.8.2013 (1. lukumaratonilla)
Mistä: oma ostos


Epätavallinen lukija kertoo kuningattaresta, joka ajautuu sattuman -tässä tapauksessa haukkuvien koirien- sanelemana palatsin liepeille pysähtyneeseen kirjastoautoon. Pyytäessään koiriensa käytöstä anteeksi kuningatar tuntee velvollisuudekseen lainata edes yhden kirjan. Päätös osoittautuu kohtalokkaaksi niin kuningattaren, paikalla olevan keittiöapulaisen Norman Seakinsin kuin koko brittihovin kannalta. Ensimmäinen kirja johtaa toiseen, keskustelut kääntyvät toistuvasti kirjoihin ja pian Hänen majesteettinsa lukee lähes joka paikassa ja tuntee ärtymystä mikäli luettavaa ei syystä tai toisesta ole saatavilla.  Tai jos kuninkaalliset velvollisuudet häiritsevät lukemista.

     "Mutta kai Teidän majesteettianne sentään briiffattiin etukäteen?"
     "Tietenkin", kuningatar sanoi, "mutta briiffaaminen ei ole lukemista. Oikeastaan se on lukemisen vastakohta. Briiffaaminen on ytimekästä, asiallista ja pääasioissa pysyttelevää. Lukeminen on sekavaa, rönsyilevää ja lakkaamattoman houkuttelevaa. Briiffaus lyö asian lukkoon, lukeminen avaa sen."
     "Voisikohan Teidän majesteettinne keskittyä jälleen tähän vierailuun kenkätehtaassa" sanoi Sir Kevin.
     "Ensi kerralla", kuningatar töksäytti. "Minnekäs minä panin sen kirjan?"

Mikä herkullinen kirja! Kirja oli täynnä hienoja ajatuksia lukemisesta, joko kirjailija Bennett puhuu omasta kokemuksesta tai sitten hän on vain hyvä astumaan toisen ajatusmaailmaan (aika oleellinen taito kirjailijalle, eikö vain?). Kuten jo lukumaratonin aikana mainitsin tunsin suurta sielujen sympatiaa tämän lukemiseen höyrähtäneen kuningattaren kanssa. Oli hauska seurata miten täydellisesti kirjojen maailmaan voi uppoutua ja miettiä miten hienon hieno raja normaalin harrastamisen ja fanaattisen omistautumisen välillä onkaan. Koen itse olevani tuon rajan paremmalla puolella, saa nähdä esittääkö esimerkiksi puolisoni eriävän mielipiteen ;) Epäilen vahvasti, että seuraavan keskustelun ydin on tuttu myös muiden lukutoukkien kodeissa:

Herttua työnsi päänsä ovesta sisään. "Onko kaikki hyvin, tyttöseni?"
     "Tietenkin. Minä luen."
     "Taasko?" Herttua jatkoi matkaansa päätään pudistellen

Kuninkaallisesta lukutoukasta on lukenut todella moni, tässä muutamia: Hanna (jolle haluan huikata vielä tätäkin kautta onnittelut Suuren Päivän johdosta, siis onnea!), marjis (joka on juuri päättänyt blogitauon), Jenni S. (joka on juuri palannut takaisin kotitontilleen) sekä Maija (joka huikkasi juuri sopivaan väliin pitäneensä kirjasta, tartuin suositukseen hyvin lopputuloksin).


Sitaattikunniamaininnan saa:

Kirja on pommi joka räjäyttää mielikuvituksen liikkeelle.


EDIT:
Meinasi unohtua, kirjahan löytyy TBR100 -listaltani eli 13/100 luettuna.


10 kommenttia:

  1. Tämä on sopivan lyhyt kirja ja sisältää kaiken olennaisen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jokke, olen samaa mieltä :) Kävin muuten lukemassa sinunkin arviosi kirjasta, olit valinnut loppuun loistavan sitaatin!

      Poista
  2. Tämä oli hauska kirja ja pystyin samaistumaan kyllä tuohon kuningattareen. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aletheia, niinpä :) Samaistumiskohtia tosiaan oli paljon :)

      Poista
  3. Minustakin tämä on ihan loistva maratonkirja! Pidin tästä, joskin olen unohtanut jo paljon. Mutta muistan, että hykertelin myös kuningattaren lukuilulle ja hovin kauhistelulle. Tämä on hyvänmielen kirja, josta miltei jokainen himolukija varmasti nauttii (ja tunnistaa itsensä). :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. noora, hyvänmielen kirja kuvaa kirjaa täydellisesti :) Minäkin hihittelin ja nyökyttelin monessa kohtaa.

      Poista
  4. Tämä kirja kyllä sopi maratonille. Ja oli muutenkin hyvä kirja, vaikka ei kuitenkaan omalla kohdallani mikään huippu.

    Juuri tänään poikaystäväni selitti eräälle toiselle, että "no esimerkiksi Katrille kirjat ovat elämää suurempi juttu" :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katri, tämä olisi sopinut ehkä vielä paremmin maratonin loppuun :D Tai sitten se olisi aiheuttanut liikaa pohdintaa omasta kirjahulluudesta ;)

      Hih, poikaystäväsi latelee viisaita sanoja :D

      Poista
  5. Mulle tunnelma ylimalkaan oli ykkönen, mutta musta se oli kirjoitettu myös todella tiiviisti ja taitavasti. Oih ja voih! Kävinkin vissiin aiemmin jo tätä fiilistelemässä maratonpostauksessa, mutta sanonpa taas, että kiva että sinäkin viihdyit kirjan äärellä. On se kyllä. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maukka, samat sanat eli tunnelma oli minullekin tässä tärkein :) Todellisen henkilön ympärille kirjoitettu fiktio ei yleensä minua kiinnosta, mutta tämä kiinnosti ja viihdytti muidenkin edestä <3

      Poista