sunnuntai 13. tammikuuta 2013

Erin Morgenstern: Yösirkus



Erin Morgenstern: Yösirkus
(The Night Circus, 2011)
Basam Books, 2012
400 sivua
Luettu: 11.1.2013
Mistä: kirjastosta varaamalla


Nyt on uusi lukuvuosi korkattu! Muistaakseni törmäsin ensimmäisen kerran Erin Morgensternin Yösirkukseen jo viime keväänä Norkun Nenä kirjassa -blogissa. Kirja kuulosti niin mielenkiintoiselta, että se heilahti luettavien listalleni samantien. Kirjaa ei löytynyt omasta lähikirjastosta, mutta kiitos "kirjastokimpan" sain kirjan viimein lainattua.

Celia, avioton lapsi, päätyy taikuri-isänsä luokse äitinsä kuoleman jälkeen. Kun Hector Bowen, taiteilijanimeltään Prospero Lumooja, tajuaa tyttärellään olevan maagisia kykyjä alkaa hän valmistella tytärtään taikuuden maailmaan. Hän esittää Celiaa koskevan haasteen vanhalle tuttavalleen Alexanderille, harmaapukuiselle miehelle, jonka tulee etsiä Celialle sopiva vastustaja. Vastustajaksi valikoituu orpokodista löytyvä Marco. Sen paremmin Celialla kuin Marcollakaan ei ole tarkempaa tietoa pelistä, sen säännöistä, alkamisajasta, paikasta tai edes vastustajastaan. Vuosien valmistautumisen jälkeen peliareenaksi valjastetaan salaperäinen mustavalkoinen sirkus, Le Cirque des rêves eli unelmien sirkus. Sen tulosta ei ilmoiteta ennakkoon vaan se ilmestyy milloin minnekin, se on auki vain öisin ja sen porttien sisäpuolella avautuu taikuuden maustama maailma. Peli voi alkaa.

Tulipa luettua sellainen kirja, jonka ideaa on hankala kuvailla paljastamatta siitä liikaa ja jota on myöskin hankala arvioida. Kauniiden kansien sisään, tyylikkäästi koristelluille sivuille, on kietoutunut monikerroksinen, useita henkilöitä, paikkoja ja aikoja sisältävä tarina, joka vaatisi melkein toisen lukukerran heti perään selkiytyäkseen paremmin. Sillä juuri kun luulin ymmärtäväni tarinaa ja kuvittelin tietäväni sen suunnan kerronta hyppäsikin aivan toiseen aikaan ja paikkaan, toisiin henkilöihin ja tapahtumiin. Tuntui, että kirja elää ja lipuu käsistä, aivan kuin kirjassa kuvattu sirkus muuttuu ja vaihtaa vaivihkaa paikkaa. Tämä (sekä välissä vilahteleva iki-inhokkini lukijan puhuttelu) häiritsi alussa, mutta vaikutti sitten sopivalta ratkaisulta.

     Portin takana näkyvä lipunmyyntikioski on kiinni. Vain pieni tuulenvire värisyttää hiljaisia telttoja silloin tällöin. Sirkuksessa ei liiku mikään muu kuin kellon viisarit, jotka tikittävät eteenpäin iltapäivän tunteja - jos tuota ihmeellistä veistoksenkaltaista esinettä voi edes kutsua kelloksi.
     Paikka näyttää tyhjältä ja hylätyltä. Olet silti haistavinasi kinuskin makean tuoksun leijailevan tuulenvireen mukana raikkaassa syysillassa.
     Aurinko katoaa horisontin taakse, ja auringonlasku vaihtuu iltayön hämäryyteen. Ihmiset ympärilläsi käyvät jo levottomiksi. He alkavat siirrellä jalkojaan ja mutista hylkäävänsä aikeensa ja siirtyvänsä johonkin lämpimämpään paikkaan viettämään iltaa. Harkitset juuri itsekin häipymistä, kun alkaa tapahtua.
     Aluksi kuuluu pamahdus, joka erottuu juuri ja juuri tuulen ja puheensorinan läpi. Pehmeä ääni muistuttaa juuri kiehumaisillaan olevaa teepannua.
     Sitten tulee valo.
     Pienet valot alkavat tuikkia joka puolella ikään kuin koko sirkus olisi kirkkaan tulikärpäsparven peittämä. Odottava joukkio hiljenee katselemaan valonäytöstä. Joku lähelläsi haukkoo henkeään. Pieni lapsi taputtaa käsiään silkasta ilosta.

1800-luvun loppupuolelle ja 1900-luvun alkupuolelle sijoittuva Yösirkus oli kokonaisuudessaan jälleen yksi silittelykirja (edelliset täällä ja täällä). Unenomainen, säkenöivä, lumoava, häilyvä ja maaginen, taidokkaasti rakennettu ja kerrottu tarina. On oikeastaan ihanaa jäädä hieman hämmentyneeseen tunnetilaan lukemisen jälkeen. Samoihin tunnelmiin jäi myös Lukunurkan Q+Black.

Jos suunnittelet kirjan lukemista älä missään nimessä lue ensin takakantta! Siinä on nimittäin paljastettu suurinpiirtein koko loppuratkaisu. Onneksi jossain blogiarviossa tai -kommentissa tästä mainittiin, joten tiesin varoa vaaraa.


Sitaattikunniamaininnan saa (paitsi sirkusta myös tämän hetken tunnelmiani osuvasti kuvaava):

Hän kaipasi takaisin jo sillä hetkellä, kun lähti kävelemään poispäin.

15 kommenttia:

  1. Ihanaa että sinäkin tykkäsit, minustakin tämä oli upea! Mielettömän kaunis ja taianomainen kirja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Norkku, mielettömän kaunis ja taianomainen kuvaa kirjaa hyvin :) Kiitos vain itsellesi kun kirjoitit tästä niin minäkin sain lukuvinkin!

      Poista
  2. Tässä kirjassa on kyllä NIIN vetävät kannet... Näistä kun saisi taulun :) Mielenkiintoni herätetty!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Annika K, tällaisen taulun saattaisin minäkin ottaa seinälleni!

      Jes, sittenhän postaus on tehnyt tehtävänsä :) Toivottavasti päätyy luettavaksi asti!

      Poista
  3. Mä en muistaakseni ihastunut varauksettomasti. Se sirkus _oli_ kyllä hurmaava. Tuntui, että Morgensternilla oli siitä tosi hyvä visio, jonka kirja välittikin tehokkaasti, mutta muuhun en sitten niin hullaantunutkaan. Että sirkus oli se kirjan itu, ja sen ympärille piti sitten keksiä tarina ja hahmoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maukka, jotain pientä minäkin olisin tähän ehkä kaivannut, mutta kun en onnistunut millään keksimään että mitä ;D Lukuunottamatta sitä selkeyttä, jonka puute alussa vähän häiritsi lukemista. Ehkä perinteistä sirkustunnelmaa, joka ei tosin olisi tähän kirjaan sopinut lainkaan... Eli varsin tyytyväinen olin ;)

      Poista
  4. Minulla onkin tämä juuri kirjastosta lainassa :)
    Hyvä, että varoitit takakannesta! Luen sen yleensä aina uudelleen juuri ennen lukemisen aloittamista.

    En edes pidä sirkuksista, joten kuka tietää miksi edes tämä on niin palavasti lukulistallana :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ANNI, hyvä että ehdin varoittaa :) Toivottavasti pidät Yösirkuksesta, se ei ainakaan ole millään tavalla perinteinen sirkus...

      Poista
  5. Tämä on minun "luettava pian" -listallani. Kansi on ihana. Olen jo päättänyt etukäteen, että myös kirja on ihana. =D Toivottavasti en joudu pettymään. Apua, kuinka voin olla lukematta takakantta... Luen sen varmaan unissani tai jotain, jos pystyn sen muuten olemaan lukematta. =D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahtavaa, Irene K! Odotan innolla, että saat Yösirkuksen luettua ja pääsen lukemaan mietteitäsi siitä :D Et lue takakantta, suljet sen yöksi tuplalukkojen taakse samaan huippusuojattuun ja kaikenkestävään kassakaappiisi, jossa säilytät Kingejäsi ;)

      Poista
    2. Juu, hyvä idea. Minullahan on sellainen 200 neliön kokoinen kassakaappi, jossa säilytän kolmea Kingiäni. =D Pitääköhän minun jopa varata Yösirkus kirjastosta...

      Poista
  6. Oijoi, hyviä kirjavinkkejä! Täytyykin lähteä ensi kuussa Suomessa kyläillessäni kirjaostoksille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täti Vihreä, kiva kuulla :) Toivottavasti myös Sarah Winmanin Kani nimeltä jumala päätyy ostoskoriisi, ihana kirja minun ja aika monen muunkin kirjabloggarin mielestä <3

      Poista
  7. Tämä kirja on kummitellut jo kauan päässäni: siis siinä mielessä luenko vai en. Jostain syystä kirja ei ole tuntunut minun jutulta, joten olen antanut sen olla. Luulen, että annan olla jatkossakin. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elegia, ehkä sinun täytyy sitten jättää tämä väliin jos noin epäilyttää ;D

      Poista