26 toukokuuta 2011

Vampyyrit ja lukunurkka

Stephenie Meyerin loistavaan Houkutus-sarjaan kuuluu ohut, pääjuonesta poikkeava osa, Bree Tannerin lyhyt elämä. Nimensä mukaisesti se kertoo Bree Tannerista, vastasyntyneestä vampyyrista, joka on tietämättään luotu vain yhtä tarkoitusta varten. Tuhoamaan Bella Cullen. Breen tarinan päätös on tuttu Houkutus-sarjan kolmannesta osasta (Epäilys). En ajatellut lukea tätä, mutta toisin kävi. Huomasin tarkistavani kirjastokäynneillä olisiko kirja lainattavissa. Ärsyynnyin kun se ei ollut ja ilahduin kun se viimein sieltä löytyi.

Pienenä sivumainintana  mainittakoon, että sain tänään postista paketin, jossa odotti  nuo Meyerin 4 kirjaa (kuvassa vaakatasossa). Lisäksi sain lainaan samat kirjat englanniksi, joten tarina pyörii jatkossakin mielessä ;) Luin muuten nuorempana Angela Sommer-Bodenburgin Pikku vampyyri -sarjan, muistan tykänneeni siitä ihan hirveästi.




Sivupoluilta takaisin Bree Tannerin lyhyeen elämään. Johdannossa Meyer kertoo, miten Breen tarina jää elämään ajatuksiin ja päätyy lopulta omaksi kirjaksi. Kirjailijan ajatukset ja kuvaus kirjoitusprosessin etenemisestä olivat mielenkiintoisia. Meyer heittää ohimennen ilmaan myös "entä jos" -ajatuksen. Entä jos Epäilys olisikin loppunut toisella tavalla?

Itse tarinan alku ei tempaa mukaansa, toisin kuin muissa sarjan kirjoissa. Tämä saattaa osin johtua siitä, että Bree jää Epäilyksessä niin hajuttomaksi hahmoksi. Sekä siitä, että hänen kohtalonsa tietää etukäteen. Kirja eroaa muista sarjan kirjoista myös siinä, että tässä on enemmän perinteisiä vampyyri-elementtejä. Kuten ihmisten saalistusta ja verellä mässäilyä.

 Hän avasi suunsa huutoon, mutta hampaani murskasivat hänen kurkkutorvensa ennen kuin ääni pääsi ulos. Kuului vain ilman ja veren  pulputusta hänen keuhkoistaan sekä matalia voihkaisuja, joita en kyennyt hillitsemään. Veri oli lämmintä ja makeaa. Se sammutti poltteen kurkussani, rauhoitti kalvavan, pistelevän tyhjyyden vatsassani. Imin ja nielin vain hämärästi tietoisena mistään muusta.

Loppua kohti kirjaan tulee tuttu vauhti ja tunnelma. Vaikka Bree Tannerin tarina tuo kokonaisuuteen uuden ulottuvuuden ja näkökulman, ei se silti yllä samaan tasoon Meyerin Houkutus-Uusikuu-Epäilys-Aamunkoi -nelikon kanssa. Tarinaan on mahdollisesti tulossa vielä yksi osa. Meyer on kirjoittanut tarinaa myös Edwardin näkökulmasta. Midnight Sun -nimellä kulkevaa tarinaa pääsee lukemaan Stephenie Meyerin kotisivuilta. Toivottavasti tarina julkaistaan!

Osallistun tässä samalla Jennin lukunurkka -haasteeseen. Luen käytännössä joka paikassa, mutta tässä on eräs mieluinen paikka lukea. Työhuoneen sohvannurkka, kirjahyllyt ihan siinä vieressä.



3 kommenttia:

  1. Ihania tyynynpäällisiä, kotoisa lukunurkkaus. :)

    Mie rakastin pienenä Pikku vampyyri -kirjoja. Pidin niistä niin paljon, että hyppäsin pienenä koulussa kesken vampyyri-leikkien (meillä koko koulu luki niitä kirjoja ja leikimme välitunneilla Rydigerin, Antonin ja kumppaneiden touhuja) korkealta kaiteelta alas ja mursin käteni. Kuvittelin osaavani muka lentää. :)

    VastaaPoista
  2. Oi ihanan pehmeän ja kutsuvan näköinen lukunurkkaus, ihanat väritkin! Veikkaan, että tuonne kun kaivautuu kirjan kanssa, ei nouse heti ihmisten ilmoille. :)

    VastaaPoista
  3. Hanna: Oivoi, tuota voi jo sanoa eläytymiseksi! Toivotan hieman rauhallisempia lukuelämyksiä jatkossa ;) Tänään kävin yhdessä paikallisessa kaupassa ja siellä oli Pikku vampyyri -kirja! En valitettavasti ehtinyt nähdä kuin kannen. Eihän sitä tiedä vaikka olisin "joutunut" ostamaan sen jos olisin jäänyt ihastelemaan.

    Jenni: Kiitos :) Itse asiassa sohva on aika kova, mutta ei siitä malttaisi nousta pois kun kirjan kanssa siihen istahtaa.

    VastaaPoista