Stephen King: Pimeällä puolella
Tammi, 2025
532 sivua
Suomentanut: Ilkka Rekiaro
(You Like It Darker, 2024)
Luettu: 20.3.2025
Mistä: lahja
Pimeällä puolella sisältää 12 novellia, joista suurin osa on lyhyitä kymmenestä muutamaan kymmeneen sivuun pituisia tarinoita, mutta mukana on myös pari pidempää, lähes pienoisromaanista käyvää tarinaa. Ja minkälaisia tarinoita ne ovatkaan!
Kaksi lahjakasta paskiaista -novellissa pohditaan mistä kahden lapsuudenystävän, Laird Carmodyn ja David "Butch" La Verdieren, lahjakkuus on peräisin. Novellin loppu saa janoamaan jatkoa, kuinka Markin kävi?
Viides askel -novelli on lyhyt ja ytimekäs kertomus siitä kuinka kuunteleminen käy kalliiksi.
Seko-Willie kertoo kuolemasta kiinnostuneesta Willie-pojasta, joka saa vaariltaan viimeisen lahjan. Willie saa kylmät väreet kulkemaan selässä ja tarinan loppu on hyytävä.
Danny Coughlinin paha uni kertoo Dannysta, jonka näkemästä painajaisesta alkaa toinen painajainen, josta ei voikaan herätä. Novelli on pelottavan uskottava (sic!) tarina siitä kuka uskoo ketä ja mihin se voi johtaa. Se on myös herkullisen ahmittava ja pitkä novelli, ehkä jopa miniromaaniksi luokiteltavissa oleva tarina.
Finn-novellin päähenkilö on kokenut huonoa onnea heti syntymästään lähtien, mutta törmääminen toiseen nuorukaiseen käynnistää tapahtumaketjun, joka antaa epäonnelle aivan uudet mittasuhteet. Tässä tarinassa liikutaan hieman samoissa uskomisen ja vähän myös unen teemoissa kuin Danny Coughlinin pahassa unessa.
Slide Inn Roadilla -tarinassa perhe lähtee oikotielle, joka osoittautuu virhevalinnaksi, mutta onneksi Brownin papalla on hoksottimet tallella. Tässä tiiviissä tarinassa kuvataan hyvin Brownin perheen dynamiikkaa ja perheenjäsenten reaktioita vaaran uhatessa, kuka jähmettyy, ketkä pelaavat hyvin yhteen?
"Tämä matka perkelöityi, kun käännyimme sinun oikotiellesi", hän jupisee.
Punainen näyttö väläyttää (sic!) erilaisen selityksen puolison muuttuvalle käytökselle. King yhdistelee tässä tarinassa tekniikkaa, maapallon ulkopuolista elämää ja vaihdevuosioireita, ehkä hieman mustaa huumoria rivien väliin upottaen.
Turbulenssiasiantuntija on Kingin esittelemä täysin uusi ammatti, jossa palkka ja lisäedut ovat hyvät puhumattakaan siitä, että ammatinharjoittaja voi pelastaa ihmishenkiä, tai sieluja, kuten alalla puhutaan. Työ on kuitenkin jatkuvaa kuolemanpelkoa.
Laurie on tarina leskeksi jääneestä Lloydista ja hänen koirastaan Lauriesta, jonka hän saa sisareltaan piristämään päiviään. Laurie osoittautuu nopeasti kultaakin kalliimmaksi. Novelli kuvaa hyvin ihmisen ja koiran välistä suhdetta.
Kalkkarokäärmeet -novelli sijoittuu Floridan Rattlesnake Key -saarelle, jossa Vic Trenton viettää kesää ystävänsä talossa tehden henkilökohtaista surutyötä. Saarella Vic tapaa tyhjiä kaksostenrattaita työntävän Allie Bellin, jonka kaksospoikien kohtalo kietoutuu pian Vicin omaan elämään. Tämä on upea tarina, joka paitsi koskettaa ja kammottaa, mutta tarjoaa myös nostalgiaryöpsähdyksen tajutessani, että Vic on tuttu Cujosta. Jos Hohdon kaksostytöt aiheuttavat kylmiä väreitä niin saman tekevät myös Allie Bellin kaksospojat.
Näe meidät. Lyki meitä. Pue meidät.
Unennäkijät -novellissa William Davis kertoo lyhyestä pestistään herrasmiestutkija Elginin palveluksessa ja kehottaa varomaan unia, sillä ne ovat vaarallisia. Tämä tarina alkaa hieman hitaasti, mutta tempaisee mukaansa.
Vastausmies-novellissa leikitellään ajatuksella, että entä jos voisit saada vastauksen mieltä painaviin kysymyksiin tienvarsikojusta, vastausmieheltä? Vastausmiehen kojusta tulee ensimmäisenä mieleen eräs toinen palvelupiste, nimittäin Tenavien Tellun psykologikoju. Noin viidenkymmenen sivun pituisessa novellissa käydään läpi suurin piirtein saman verran vuosia, ihmiselämän iloa ja surua. Novellissa on maailmojen rajoja hipova lohdullinen loppu.
Pimeällä puolella voisi hyvin lukea ikään kuin aikuisten iltasatukirjana, tarina päivässä -mallilla, jos malttaisi, mutta helposti käy niin, että tulee ahmaistua useampi novelli putkeen. Vaikka joissain novelleissa toistuvat samat teemat tai yksityiskohdat kuten unet, matelijat tai meidän maailmamme ulkopuoliset eläjät, eivät novellit tunnu toisteisilta. Jokainen tarina tarjoaa jonkin oman koukun tai näkökulman. King taluttaa tuttuun tapaan lukijansa pelottaville ja yllättäville poluille, kuljettaa tunnetilasta toiseen. King ei todellakaan ole "pelkkä" kauhukirjailija.
"Uskollisena lukijana" kuten King meitä fanejaan kutsuu, odotan aina paitsi itse tarinaa tai tässä tapauksessa tarinoita, myös loppusanoja. King avaa ah niin herkullisesti verhoa tarinoiden taustalle, valottaen kirjoitusprosessejaan ja ajatuskulkujaan. King myös tunnustaa, että novellit ovat olleet hänelle aina vaikeita, sympatiat hänelle, niin ne ovat minullekin lukijana. En vain pidä tunteesta, jonka novellit usein jättävät jälkeensä, janoan usein lisää, eli iskee vahva ns. mitä sitten...? -olo. Joskus, mm. Kingin kohdalla, osaan nauttia myös novelleista, niin tälläkin kertaa.
Hyvää yötä ja kauheita unia ;)
Sitaattikunniamaininnan saa:
Maailma vilisee kalkkarokäärmeitä. Joskus kun niiden päälle astuu, ne eivät pure. Joskus kun niiden yli astuu, ne purevat silti.
Sekä:
Iltahämärässä meinaan. Silloin kaikki todellinen näyttää ohuemmalta, ainakin minusta.
Pohjoinen lukuhaaste 2025: 19. Kirjaan liittyy nostalgiaa (tarinoissa vilahti vanhoja tuttuja, Vic Cujosta ja Edgar Tapahtumapaikkana Duma Keystä)
Helmet-lukuhaaste 2025: 22. Kirjassa lomaillaan
