lauantai 30. lokakuuta 2010

Harmaata ja mustaa

Niinhän sitä sanotaan että pieni on kaunista. Olen ylpeä näistä pienistä!


Viime vuosien virkkausyritykset ovat päättyneet koko sotkun purkamiseen / pipoksi muuttuvaan patalappuun / epämääräiseen mikälie-syheröön. Virkkaamisen vaikeutta olen perustellut mm. sillä, etten vasenkätisenä osaa lukea / toteuttaa oikeakätisten kuvallisia virkkausohjeita: kierrosten vaihtumiskohta ei yksinkertaisesti onnistu! Olen jo miettinyt että opettelen virkkaamaan oikealla kädellä.


Novitan Syksy 2010 -lehdessä oli tällaisiin ohje. Vilukissa minussa kehräsi että tuollaiset on tehtävä! Ostin Huopanen Lampola (Liinu) -lankaa ja eikun töihin. Muutaman ärräpään ja purkamisen jälkeen ne valmistuivat. Minä taas valmistauduin henkisesti kauhunsekaisin tuntein pesukonehuovutukseen viikon verran, mutta huopuihan ne.


Pääliosan viillos meni hieman metsään ja tossu näytti muutenkin tylsältä ja jotenkin paljaalta. Yhdestä kirja-aarteestani (esittely edellisessä kirjoituksessa) löytyy virkatun kukan ohje jota ajattelin kokeilla. Lisäksi olen ihastellut aivan ihania virkattuja kukkia täällä. Ensimmäiset kukkani onnistuivat aika hyvin ja löysivätkin paikoilleen tossuihin.


Mutta. Ne ovat siis pienet. Minulle. Pesukonekäsittelyn jälkeen venytin ja venytin mutta ei. Ahdistaa ne.

sunnuntai 3. lokakuuta 2010

Aarteita ja heräteostoksia


Postissa odotti minua paketti, odottipa vielä useammankin päivän. Paketista paljastui puolittain heräteostoksena tilaamani aarteet, Neulojan niksit ja Virkkaajan vinkit. Pitkään olen haaveillut tällaisista perusteoksista mutta nyt ne hankin. Hyvältä vaikuttivat ja tarpeeseen tulivat! Vähään aikaan ei ole tullut virkattua, piti hieman kerrata termejä ja tekniikoita ja niksikirjastahan apu löytyi. Nämä kirjat tulevat olemaan kovassa käytössä :)

Ja sitten ne heräteostokset. Paikallisilla tarjouspäivillä pyöriessäni piti tietenkin käydä lanka-osastolla. Erästä tarjouslankaa hakiessani törmäsin näihin minun värisiin 7 velua -lankoihin ja pakkohan niitä oli kerät ostaa. Oikeasti nuo värit ovat herkullista petroolin- ja tumman sinistä, minun kuvaustaitoni vain latistaa värit... Jospa näistä tulisi sellaiset ihanat, lämpimät, pitkät raitavillasukat. Tai sitten jotain ihan muuta... (Niin ja ne tarjouslangat jäi sitten ostamatta.)

Näitä ostoksia oli sitten mukava hipistellä kuuman teen kera, välissä piti taltuttaa käsityökärpäsen puremaa lukemalla tuota luettavien kirjojen listallani ollutta Puolikas keltaista aurinkoa -kirjaa.