maanantai 8. heinäkuuta 2019

J. K. Rowling: Harry Potter ja viisasten kivi



J. K. Rowling: Harry Potter ja viisasten kivi
(Harry Potter #1)
Tammi, 2011
335 sivua
Suomentanut: Jaana Kapari
(Harry Potter and the Philospher´s Stone, 1997)
Luettu: 24.6.2019 (#6 lukumaratonilla)
Mistä: oma ostos


Olen lukenut seitsemänosaisen Harry Potter -sarjan vuosia sitten. Kun sarja täydentyi (viimeisellä? viimeisimmällä? vieläkö Rowling mahtaa palata sarjan pariin?) Harry Potter ja kirottu lapsi -näytelmäkäsikirjoituksella päätin, että koska sarjan lukemisesta on jo aikaa luen ne uudelleen ennen kuin luen uusimman osan. Uudelleenluku tuli ajankohtaiseksi lukumaratonilla, Harry Potter ja viisasten kivi tuntui loistavalta valinnalta rankan Rakkaudesta aseisiin -romaanin jälkeen.

Harry Potterin vanhemmat kuolivat kun Harry oli pieni. Siitä lähtien Harry on asunut tätinsä Petunia Dursleyn luona, jossa hän on elänyt ankeaa ja yksinäistä elämää. Petunia-täti, Vernon-setä ja heidän poikansa Dudley pitävät Harryä lähinnä pahan ilman lintuna tai parhaimmassa tapauksessa palvelijana. Harryn 11-vuotispäivänä kaikki muuttuu, ensin joku yrittää lähettää hänelle todella sinnikkäästi postia ja lopulta hän saa yllätysvieraan, joka ravistelee koko Harryn tähänastisen elämän perustuksia.

     "Mitä minulta on salattu?" Harry kyseli kiihkeästi.
     "SEIS! MINÄ KIELLÄN!" Vernon-setä karjui hädissään.
     Petunia-täti haukkoi kauhusta henkeä.
     "Äh, painukaa te vaikka keittämään päänne, kumpiki", Hagrid sanoi. "Harry sinä oot velho."
     Mökissä oli hiljaista. Vain meri kohisi ja tuuli humisi.
     "Mikä minä olen?" Harry henkäisi.
     "Velho tietty", Hagrid sanoi ja istui takaisin sohvalle, joka narisi ja vajosi yhä syvemmälle kuopalle, "ja himputin hyvä kaiken kukkuraks, kunhan saat vähän harjotusta. Kun sun äitees ja isäs oli semmoset kun oli, niin mitä muuta sinä voisit olla? Ja nyt sun taitaa olla aika lukee kirjees."

Harryn koti Likusteritie 4:n portaiden alla olevassa komerossa vaihtuu Tylypahkan linnaan, hyvään ja arvostettuun velhokouluun sekä uusiin ystäviin, mutta myös vihollisiin, joiden rinnalla ilkeä ja hemmoteltu Dudley-serkku vaikuttaa kovin mitättömältä vastukselta. Kaikki on Harrylle uutta ja niin luokissa kuin myös koulun käytävillä saattaa kohdata yllättäviä asioita. Osa yllätyksistä on varsin suuria ja niistä selviämiseen tarvitaan neuvokkuutta ja ystävien apua.

Enpä olisi voinut tehdä tätä parempaa valintaa lukumaratonille! Tarina vei heti ensisivuilta mukaansa samalla voimalla kuin aikoinaan ensimmäisellä lukukerralla. Rowling on luonut huikean hienon velhomaailman, jossa on runsaasti yksityiskohtia, mutta ei yhtään rönsyilyä, ainakaan vielä tässä ensimmäisessä osassa, jonka sivumääräkin on varsin maltillinen. Viistokujan taikuutta tihkuvat kaupat, Tylypahkaan vievä laituri 9 3/4 King´s Crossin asemalla, Tylypahkan linna muuttuvine portaikkoineen ja elävine muotokuvineen, tuvat aaveineen, opettajat, oppilaat, oppiaineet, lohikäärmeet ja muut ihmeelliset otukset, tarinaa on pakko ahmia sivu toisensa jälkeen.

Tarina on vauhdikas ja jännittävä, mutta siinä on myös rauhallisempia hetkiä sekä syvyyttä. Harryn ja hänen ystäviensä kautta käsitellään esimerkiksi kiusaamista ja eriarvoisuutta, mutta silti kaiken ikävän yläpuolelle nousee ystävyys ja ystävien merkitys. Se, että kaikkea ei tarvitse osata tai pystyä tekemään itse. Se, että lähellä on joku johon voi luottaa, jolle voi uskoutua ja jolta pyytää apua. Kirjan luettuani jäin miettimään, että voi kun jokaisella olisi ainakin yksi Ron tai Hermione, niin kuin Harrylla.


Sitaattikunniamaininnan saa:

 "Sano Voldemort, Harry. Käytä aina kaikesta sen oikeaa nimeä. Nimen pelko kasvattaa asiankin pelkoa."


Pohjoinen lukuhaaste 2019: 8. Kirja, josta on tehty elokuva
Pohjoisen lukuhaaste 2019, kesälukuhaastebingo: Lue ulkona. Toinen bingorivi täynnä!
Helmet-lukuhaaste 2019: 12. Kirja liittyy Isoon-Britanniaan (jästimaailmassa liikutaan ainakin Lontoossa)
Kirjankansibingo kesälle 2019: Piirroskuva

11 kommenttia:

  1. Luin itsekin sarjaa uudestaan, ja sitten tuon Kirottu lapsi näytelmän kirjaversion.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jokke, nämä näyttävät kestävän hyvin useamman lukukerran. Odotan innolla Kirotun lapsen lukemista, jännä nähdä miten erilainen tyyli ja useampi kirjoittaja toimii!

      Poista
  2. Kas, meillä on sama projekti. Minä kuuntelen näitä nyt äänikirjoina koska aikanaan luin perinteisinä kirjoina. Vesa Vierikko ja Stephen Fry tekevät molemmat ihan loistavaa työtä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Norkku, voin kuvitella, että äänikirjana nämä toimivat hyvin, varsinkin kun on noin hyvät lukijat! Mukavia kuuntelu- ja lukuhetkiä meille ;)

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Mai, niin on! Kieltämättä kutkutti ajatus jatkaa lukumaratonia pelkillä Pottereilla :)

      Poista
  4. ♥! Minä luin ekat Potterit uudelleen muutama vuosi sitten, kun esikoiseni innostui kirjasarjasta. Luimme niitä yhdessä. Sitten hän meni minusta ohi ja itselläni sarjan viimeiset kirjat odottavat uudelleenluentaa. Aikaa kestäviä, taianomaisia kirjoja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katja, ❤! Meillä varsinkin kuopus on hurahtanut Potter-maailmaan täysin, hän on lukenut kirjasarjan moneen kertaan. Hän ei myöskään malttaisi olla juttelematta Kirotusta lapsesta, mutta olen vielä välttynyt juonipaljastuksilta ;) Nämä tosiaan ovat aikaa kestäviä kirjoja!

      Poista
  5. Olen lukemassa Harry Pottereita vasta ensimmäistä kertaa. Puoliverinen prinssi odottaa pöydällä :)

    VastaaPoista