perjantai 15. heinäkuuta 2011

Silja ja Mai



Maaria Päivisen esikoisteos Silja ja Mai tuli minulle kesän alkajaisiksi kylään, pysähdyttyään ensin Luen ja kirjoitan -blogin Paulalla. Lähtiessämme kesälomareissulle Silja ja Mai lähti mukaan, se pyöri ajatuksissa, mutta pysyi koko matkan laukussa. Luettuani kehuvia arvioita minulla oli suuri kynnys alkaa lukea kirjaa. Epäilin osaisinko, tykkäisinkö. Halusin odottaa oikeaa aikaa. Se tuli, kun ehdin hengähtää ja palautua lomareissusta. Silti lukemisessa meni aikaa, en halunnut kiirehtiä.

Siljassa ja Maissa kuljetaan hetki Siljan mukana, hänen silmin ja ajatuksin. Matka ei ole helppo, on rakkautta, vihaa, sairautta, maita. Tarina on täynnä vastakohtia. Kieli on kaunista ja runsasta, se on kuin pitkä runo. Se jättää lukijalle paljon tulkinnan varaa ja ajateltavaa.

Silja hieraisi ohimoitaan, haaveili aspiriinista, viivaimesta, antikvariaattilöydöistä. Niin, mitä tarvitsenkaan, ja Silja tiesi kaiken: paljon. Ihminen tarvitsee paljon. Ihminen tarvitsee almanakan, johon ruksia päivät, jolloin paljous on hilkulla täyttyä.

Silja ja Mai on merkillinen, merkityksellinen kirja. Myös lukukokemuksena. Aloitin kirjan alusta pariin kertaan. Ärsyynnyin Siljan sivistyssanoista, olisin halunnut tarkistaa ne vielä ostamatta olevasta sivistyssanakirjasta. Ihastuin uudissanoihin, sanamuotomuunnelmiin ja sanaleikkeihin, ne raikastivat tekstiä (tunnustan käyttäväni "omituisia" sanoja itsekin). Lukeminen oli kuin hengittämistä, huokailin väsyneenä, haukoin henkeäni hengästyneenä, sitten tuli taas rauhallinen suvantovaihe. Miten yhteen kirjaan voi mahtua tämä kaikki? Miksi siitä ei osaa sanoa enempää?

Tykkäsin kirjasta, sen kielestä ja erilaisuudesta. Silja ja Mai oli mukavaa vaihtelua "valmiiksi pureksittuihin" viihdekirjoihín. Kirjan henkilöt jäävät mieleen lukemisen jälkeen, tekisi mieli palata kirjaan uudelleen. Päätyisinkö erilaiseen tulkintaan? Mistä kaikki oikein alkoi? Oliko Mai Mai vai ei?

Siljasta ja Maista on Paulan lisäksi kirjoittanut Hanna. Kannattaa käydä tutustumassa myös Maaria Päivisen Pisara -blogiin, siellä on lisää hengästyttävää tekstiä, löytyypä tietoa seuraavasta kirjastakin (jota odotan innolla). Silja ja Mai on nyt valmiina jatkamaan matkaa, kuka haluaa sen seuraavaksi?

Ps. Meillä telttaillaan. Isompi Villasukkalapsi nukkuu jo, pienempikin alkaa hiljenemään. Saa nähdä pitääkö kipaista kesken yön omiin sänkyihin... Ahdasta ainakin on, teltta ei taida olla mitoitettu neljälle.

5 kommenttia:

  1. Olipas mukava lukea Siljasta ja Maista! Koin kirjan paljolti samalla tavalla kuin sinä. Minäkin tykkäsin kielellisistä peleistä ja kirjan erilaisuudesta. Toivottavasti joku ottaa nyt kirjan luettavakseen!

    Telttailu kuulostaa mukavalta! :-)

    Luin muuten vasta blogisi aloituskirjoituksen ja huomasin, että olit ajatellut kirjoitella tänne käsitöistäsikin. Minä pidän myös käsitöistä, joten olisipa mukava lukea niistä välillä myös täältäkin!

    VastaaPoista
  2. Telttailu oli ihan mukavaa, varsinkin kun oli talvimakuupussi eikä tarvinnut juurikaan palella :D Muksuilla loppui uni vähän turhan aikaisin, siirryttiin kuuden aikaan sisälle (telttailtiin siis kotipihalla) ja ainakin me vanhemmat jatkettiin vielä unia.

    Minkälaisista käsitöistä tykkäät? Minulla tulee kudottua ja haluaisin oppia virkkaamaan paremmin. Käsityörintamalla on ollut nyt kesällä vähän hiljaista. Kirppu-tytölle on villatakki tulossa ja Piipero-tytöllekin on langat sitä varten ostettu. Saa nähdä milloin niihin tulee tartuttua... Ehkä tässä syksymmällä :)

    Minäkin odottelen innolla, että joku pyytäisi Siljan ja Main. Ja odotan Päivisen seuraavaa kirjaa!

    VastaaPoista
  3. Mun käsityöt ovat vähän mitä vain :-). Viime talven kudoin, mutta enimmäkseen pikkujuttuja, kuten sormikkaita, kynsikkäitä, pipoja jne. Vuosia sitten virkkasin paljon, mutta sitä en sen jälkeen olekaan sitten tehnyt ollenkaan. Ompelen myös, viimeksi pojille merirosvolipun. Olen myös käytellyt useaan kertaan kangaspuita, mutta omia en omista. Askartelut ovat kanssa mieluisia.

    VastaaPoista
  4. Minä olisin kyllä kiinnostunut Siljasta ja Maista. :)
    Tosin en varmaan ehdi lukea sitä ennen elokuun loppupuolta, joten jos joku haluaa lukea sen ensin, voin hyvin odottaa vuoroani...

    VastaaPoista
  5. Hienoa Sara :) Pistän sinulle sähköpostia...

    VastaaPoista