Jeffrey Brown: Darth Vader ja poika
Atena, 2013
62 sivua
Suomentanut: Ville Lähteenmäki
(Darth Vader and Son, 2012)
Luettu: 17.5.2014
Mistä: kirjastosta
Jeffrey Brown: Darth Vader ja pikku prinsessa
Atena, 2013
64 sivua
Suomentanut: Ville Lähteenmäki
(Vader´s Little Princess, 2013)
Luettu: 17.5.2014
Mistä: kirjastosta
Tämä herkullinen pieni sarjakuvakaksikko piti napata mukaani kirjaston lasten- ja nuorten osastolta, jossa olin villasukkalasten kanssa etsimässä heille lukemista. Itse asiassa 8-vuotias esikoiseni ehtikin lukea "prinsessakirjan" seitsemästi ennen kuin ehdin sitä itse edes aloittaa. Voisin siis väittää, että hän suosittelisi kirjoja myös muille.
Brownin sarjakuvat nojaavat tunnetuihin Star Wars -klassikkoelokuviin. Sarjakuva-albumien idea kaikessa lyhykäisyydessään on tämä: Mitä jos Darth Vader, tuo pahuuden ruumiillistuma, olisi itse kasvattanut poikansa Luke Skywalkerin sekä tyttärensä prinsessa Leian? Hoitanut isällisiä velvollisuuksiaan niin ruokahuollon, siisteyskasvatuksen, iltasadun lukemisen kuin leikkimisen osalta tai yrittänyt Leian kohdalla vaikuttaa esimerkiksi vaatteiden tai poikaystävän valintaan. Kuten kirjojen nimistä voi päätellä kertoo ensimmäinen kirja Luken ja toinen kirja Leian kasvatuksesta.
Sarjakuvat
ovat yhden sivun ja yhdestä neljään stripin pituisia, melko pelkistettyjä ja miellyttävän pehmeästi
ja tummin sävyin väritettyjä tilannekuvia. Ensimmäisellä sivulla on elokuvista tuttu Kauan sitten, kaukaisessa galaksissa(...) teksti ja myös puhekuplista löytyy elokuvista tuttuja sitaatteja. Tekstiä ei ole paljon, mutta tunnetta sitäkin
enemmän.
Sarjakuvat toimivat todennäköisesti parhaiten elokuvat katsoneelle tarinan ennestään tuntevalle lukijalle, jolla ehkä itsellään on lapsia, mutta kuten kahden lapsen kokoinen tutkimusotoksemme todistaa voi kirjat lukea ja niistä nauttia myös lapsena, ilman elokuvataustatietoutta. Darth Vaderin synkkyys sekä Luken ja Leian viattomuus on herkullinen yhdistelmä ja lapset paljastavat hellän ja herkän puolen jopa Sithin lordista. Sarjakuvien tilanteet ovat lapsiperheen arkea parhaimmillaan ja pahimmillaan, sitä liioittelematta tai siloittelematta. Tilanteisiin on helppo samaistua.
Pidin enemmän Darth Vader ja poika -albumista, vaikka ei toinenkaan ollenkaan huono ollut. Lukeen keskittyvässä albumissa oli enemmän tunnetta, tai ehkä vain samaistun tässä elämäntilanteessa enemmän pikkulapsi- kuin teiniarkeen ;)
Darth Vaderin lapsiperhearjesta on luettu mm. näissä blogeissa: Järjellä ja tunteella, Kirjasfääri, Nenä kirjassa, Rakkaudesta kirjoihin.
Kuten muistaakseni Susan bloggaukseen kommentoin niin kirjat (olen molemmat lukenut) ovat todella herttaisia ja hauskoja, ja idea ja toteutus ovat herttaisia. Filmit katsoneena ihmettelen kuitenkin pullantuoksuista kontekstiä.
VastaaPoistaPiristäviä kirjoja ja piristävä bloggaus.
Jokke, minusta näissä ei ole yritettykään tavoittaa Star Warsien ideaa tai juonenkulkua vaan on puhtaasti leikitelty hahmoilla, kolmikon sukulaisuussuhteella ja sillä miten asiat olisivat jos lapset olisivat olleet isänsä huollettavana. Kiitos, oli mukavaa pitkästä aikaa lukea ja blogata sarjakuvista :)
Poista