01 toukokuuta 2011

30 päivää kirjoja

Törmäsin tähän haasteeseen useassa blogissa, huomasin jääväni miettimään omia vastauksiani. Rakastan kirjojen lisäksi listoja, päätinkin tehdä tästä omanlaisen version. Mietin vastauksia pitkin kuukautta ja nyt rysäytän tämän kerralla listana tyyliin "lyhyesti ja ytimekkäästi". En käyttänyt suoria suomennoksia vaan muokkasin niitä vähän itselle sopivammiksi.


Paras viime vuonna lukemani kirja
Markus Zusak: Kirjavaras. Ehdottomasti. En olisi malttanut laskea tätä käsistäni, kirja vei täysin mukanaan. Tämä on niitä kirjoja jotka haluan hankkia kirjahyllyyn ja palata niihin uudestaan.

Kirja, jonka olen lukenut yli kolme kertaa
Anne Frank: Nuoren tytön päiväkirja. Tämä vain pitää lukea silloin tällöin uudelleen.

Suosikkisarja
Näitä on muutama... Valinta täytyy tehdä seuraavista: Musta torni (Stephen King), Matkantekijä (Diana Gabaldon), Houkutus (Stephenie Meyer), Harry Potter (J.K. Rowling), Maan lapset (Jean M. Untinen-Auel). Valitaan nyt näistä Maan lapset, koska tätä käsitellään muiden päivien vastauksissa vähiten. Mukaansatempaava, ainutlaatuinen ja jännittävä.

Suosikkisarjan paras osa
Hmm.. En enää muista mikä näistä on paras (uusinta en ole vielä lukenut), mutta muistaakseni Hevosten laakso oli suosikkejani.

Iloinen kirja
Kiti Kokkonen: Terveisin Karo. Kokkonen kirjoitti Trendi-lehteen loistavaa kolumnia, samalla tyylillä menee tämä sähköpostiviesteistä koottu kirja. Lisäksi kirjan jutuille on naurettu ihanan ja tärkeän ystävän kanssa.

Surullinen kirja
Selja Ahava: Eksyneen muistikirja. Surullista (ja myös pelottavaa), miten ihmisen mieli voi hajota eikä sille vain voi mitään. Kuinka moni on hukassa itsensä ja omien ajatustensa kanssa, tietämättä mikä on totta ja mikä ei.

Aliarvostettu kirja
Marianne Käcko: Tapa minut äiti! Ei tämä välttämättä ole aliarvostettu, mutta voisi saada enemmänkin huomiota. Kirja ei ole perinteinen kertomus sairaudesta. Anoreksiaa ei kuvata sairastuneen vaan tämän äidin näkökulmasta. Äitinä tämän lukeminen jotenkin pysäyttää. (Kirja on minulla vielä hieman kesken.)

Yliarvostettu kirja
Ensimmäisenä tulee mieleen Alexandra Salmelan 27 Eli kuolema tekee taiteilijan. Pitkään piti lukea ennen kuin minulle selvisi kuka (tai mikä, niin kuin tässä kirjassa) on äänessä. Ei herättänyt minussa niitä tunteita ja tunnelmia mitä takakansi ja suosio lupaili.

Kirja josta tykkäsin ennakko-odotuksista huolimatta 
Yashar Kemal: Haukkani Memed. Tämä piti lukea aikoinaan lukion äidinkielen kurssilla. Ennakko-odotukset olivat aika negatiiviset, mutta tykkäsin tästä todella paljon.

Suosikkiklassikko
Margaret Mitchell: Tuulen viemää. Minusta tämä on klassikko, saa toki olla eri mieltä.

Inhokki
En tykännyt yhtään Jari Tervon Koljatista. Politiikka ei juuri minua puhuttele, huumorikaan ei tässä auttanut. Inhoaminen on silti liian voimakas ilmaisu.

Kirja, jota rakastin mutta en rakasta enää
Nuorempana tykkäsin hirveästi Virginia Andrewsin kirjoista, mutta kun myöhemmin luin jonkun hänen kirjansa (en juuri nyt muista minkä), ei se ollutkaan enää niin hyvä.

Suosikkikirjailija
Jos kriteeriksi ottaa vaikka sen, kenen kirjoja olen lukenut eniten, valitsen Stephen Kingin. Kyllä hän kelpaa vastaukseksi muutenkin. Uskomattoman lahjakas kirjailija! King saa lukijan tuntemaan kaikkia mahdollisia tunteita, mitä kovin moni ei onnistu tekemään. Hän kuvailee henkilöitä ja tilanteita aivan omalla tavallaan. Tarinan edetessä hän tekee usein pieniä paljastuksia tulevasta, pistää lukijan jännittämään/pelkäämään/toivomaan/ajattelemaan tulevia tapahtumia ja haluamaan lukea lisää. Laajan tuotannon lisäksi hän on linkittänyt teostensa yksityiskohtia toisiinsa. Nämä yhtäläisyydet alkavat avautua Musta torni -sarjassa.  Luettuani sarjan aloinkin lukemaan Kingin suomennettua tuotantoa uudestaan alusta saakka uusin silmin. Hyvät sivut aiheeseen perehtymiseen löytyy täältä.

Suosikkikirja suosikkikirjailijalta
Tähän täytyy nyt valita joku Musta torni -sarjan osa. Se on 7. eli viimeinen osa, saman niminen kuin sarjakin eli Musta Torni. Kirjan luettua tuli vain istuttua hiljaa pitkän aikaa.

Suosikki mieshahmo
James "Jamie" Fraser, Diana Gabaldonin Muukalainen -sarjasta. Voimakastahtoinen, ylpeä, herkkä, pitää läheistensä puolta jopa oman henkensä uhalla.

Suosikki naishahmo
Ayla, Jean M. Untinen-Auelin Maan lapset -sarjasta. Kääntää vastoinkäymiset voitokseen, hallitsee parantamisen taidon lääkkeillä ja yrteillä, on suvaitsevainen, rohkea, kekseliäs ja vahva. (Olisin voinut valita tähän myös Claire Randall/Fraserin Diana Gabaldonin Muukalainen -sarjasta, lähes samoilla määritteillä. Mielenkiintoista...)

Suosikkilainaus suosikkikirjasta
Ainoa lainaus jonka muistan (ja jota käytän, tosin hieman muunnettuna) on Tuulen viemää -kirjan lopusta: "Ajattelen tätä kaikkea huomenna Tarassa. Silloin jaksan paremmin. --- Onhan huomenna taas uusi päivä." Yhdenlainen elämänviisaus tämäkin, ei kaikkea tarvitse ratkaista heti.

Kirja, johon petyin
Diane Setterfield: Kolmastoista kertomus. Kirjan saaman huomion perusteella odotin järisyttävää lukukokemusta. Sellaista ei tullut, en ihastunut. Mutta on siinä hieno kansi!

Suosikkikirja, josta on tehty elokuva
Stephenie Meyerin Houkutus. Tähän kyllä kelpaa muutkin saman sarjan kirjat ja niistä jo tehdyt elokuvat. Aamunkoin elokuvaversio(i)ta saa vielä odottaa.

Paras romanttinen kirja
Cecelia Ahern: P.S. Rakastan sinua. Ei ihan perinteinen rakkaustarina. Tykkään kovasti myös tästä tehdystä elokuvasta.

Lapsuuteni suosikkikirja
Olen aina rakastanut kirjoja, joten näitä on monia. Lasten kirjoista muistan tykänneeni mm. Hanhiemon satuaarteesta sekä Pirkko Koskimiehen Pupu Tupuna -kirjoista. Ensimmäisiä "oikeita" suosikkikirjoja oli Anni Polvan Tiina -kirjat, siis sellaisia joita itse luin. Olen muutenkin tykännyt nuoresta asti lukea sarjoja, mainittakoon Enid Blytonin Viisikot ja Carolyn Keenen Neiti etsivät. Hevoskirjoja olen myös lukenut paljon.

Omistamani suosikkikirja
Joanne Harris: Pieni suklaapuoti. En vain ole ihan varma olenko lukenut tätä. Luettujen kirjojen listani nimittäin käsittää kirjat ainoastaan noin kolmelta edelliseltä vuodelta (miksi, voi miksi siirryin kirjaamaan luetut kirjat vihkon sijasta exceliin? Arvaahan sen miten siinä käy, tiedosto tuhoutui). Omistan myös jatko-osan Karamellikengät, sen kyllä olen varmasti lukenut.

Luettavien listalla edelleen lukemista odottava kirja
Esimerkiksi vanhemmista kirjoista J.R.R. Tolkienin Taru sormusten herrasta ja uudemmista Peter Franzénin Tumman veden päällä.

Kirja, jonka toivoisin muidenkin lukevan
Tällä listalla jo kehuttujen lisäksi voisin mainita mm. Tove Janssonin ja Tuulikki Pietilän Haru, eräs saari -kirjan. Janssonin päiväkirjamerkintöjen avulla pääsee tutustumaan naiseen Muumien takana. Pietilän kuvitus on myös hieno.

Hahmo, keneen samastun parhaiten
Jostain syystä tulee mieleen vain lastenkirjojen hahmoja, kuten Peppi Pitkätossu ("kaikki on vinksin vonksin tai ainakin heikun keikun") ja Pikku Myy (en niin pieni mutta aika kipakka).

Kirja, joka muutti mielipidettäni jostakin
Sanottakoon nyt vaikka J.K. Rowlingin Harry Potter ja viisasten kivi. Jostain syystä kuvittelin, että en enää tykkäisi nuorten kirjoista. Tai fantasiasta (mikä tarkemmin ajateltuna on aika erikoinen ajatus, tykkäänhän Stephen Kingin kirjoistakin, yhdenlaista fantasiaa nekin).

Yllätyksellisin juonen käänne tai loppu
Thomas Harrisin Hannibal -kirjan loppua en osannut etukäteen arvata, tykkäsin siitä kovasti. Saman niminen elokuva loppui erillä tavalla. "Ei! Eihän sen noin pidä mennä!"

Paras kirjan nimi
Oi ihana toukokuu, Odelma, Vettä elefanteille. Ihan vain siksi että ne kuulostavat jotenkin tunnelmallisilta, salaperäisiltä tai muuten vain mukavilta. Kahta ensimmäistä en tosin ole vielä lukenut. Odottavat kyllä jo vuoroaan hyllyssä.

Kirja, josta pidin mutta muut eivät
Nora Robertsin kirjat eivät ole hirveästi saaneet kehuja, tai en ole niihin törmännyt. En lue hänen "siirappisimpia" kirjoja, tykkään niistä joissa on jännitystä. Esimerkiksi Savuhuntu, Puutarha-trilogia ja fantasia/vampyyritrilogia ovat olleet hyviä.

Kaikkien aikojen suosikkikirja
Jos aion mainita tähän jonkun sellaisen, mitä en ole aikaisemmissa kohdissa maininnut niin vaikeaksi menee. Taidankin lopettaa siihen mistä tämän listan aloitinkin, eli menköön titteli Markus Zusakin Kirjavaras -kirjalle.


Tässä hieman vielä vapputunnelmaa ja silmäys luettaviin/lukemista odottaviin kirjoihin.





4 kommenttia:

  1. Tuli heti elävästi mieleen lukion äikän tunnit ja ne luettavat. Mitenkähän mulle oli jotenkin jäänyt sana ahdistava mieleen tuosta Haukkani Memed kirjasta. Vaikka se voi kyllä sekoittua johonkin muuhunkin kirjaan, kun minusta vähän kaikki opettajan valitsemat kirjat oli jollakin tapaa ahdistavia, en nyt (onneksi) enään muista minkä nimisiä kirjat oli. Mutta muistatko esim. ne kirjat jossa toisessa kaikki muut ihmiset paitsi yksi sokeutui ja ihmiset muuttuivat aivan sikamaisiksi (eläimellisiksi) ja se kirja kun se joku keräsi niitä ihmisen ruumiinosia. Onkohan mulla jäänyt vain ne kamalimmat kohdat mieleen :) Nykyään on ehtinyt lukea aivan kauhistuttavan vähän muita kuin lastenkirjoja, mutta sainkohan toissa jouluna lahjaksi Tuija Lehtisen Nappikaupan naiset ja tykkäsin siitä, sellaista kevyttä vähän hömppälukemista :)

    VastaaPoista
  2. Minä taas en muista noita kirjoja ollenkaan :D Tuo Haukkani Memed on ainoa joka on jäänyt mieleen niistä luettavista. Muistan myös kun kävin kerran samaisen opettajan kanssa käytävällä keskustelua Stephen Kingistä ja Raymond Chandlerista (minä satuin lukemaan Kingin kirjaa eikä ope oikein ymmärtänyt sen päälle). Luin sitten jonkun R. Chandlerin Philip Marlowe-dekkarin, ei se mielestäni mitenkään kummoinen ollut...

    VastaaPoista
  3. Olen ihan samaa mieltä tuosta aliarvostetusta kirjasta, ihmettelen miten Käckon kirja ei saanut enempää huomiota! Alexandra Salmelan romaani on odottanut hyllyssä jo useamman vuoden, koska pelkään, etten tosiaankaan pidä siitä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Riina, kiva kun kävit kommentoimassa vanhaan postaukseeni :) Piti ihan tarkistaa mitä olen tuosta Käckon kirjasta maininnut... Salmela ei ollut minun kirjani ollenkaan, mutta voihan olla että sinä pitäisit siitä enemmän.

      Poista