Sivut

18 lokakuuta 2020

Kalle Päätalo: Oman katon alle

 
 
Kalle Päätalo: Oman katon alle
(Iijoki #19)
Gummerus, 1989
699 sivua
Luettu: 10.10.2020
Mistä: lahja


Kallen ensimmäinen mestarointi, osuusliikkeen myymälä Tampereen lähipitäjässä, valmistuu viimein monien vaiheiden ja vaikeuksien jälkeen. Reissutyö jää taakse sillä Kallen seuraavat työmaat Rakennusliike Rantanen & Lehtimaa Oy:n leivissä Sarviksen ja Uusbetoni Oy:n tehtailla ovat polkupyöräetäisyydellä kotoa. Illat ja sunnuntait kuluvat omalla tontilla Kallen itsensä suunnittelemaa rintamamiestaloa rakentaessa. Kuusisen yläkerrassa alkaakin olla ahdasta sillä Kallen armeijakaveri Ilmari Vouvila ja hänen vaimonsa Maria ovat muuttaneet samaan huusholliin Päätalojen kanssa. Unelma omasta kodista on päivä päivältä lähempänä, mutta matkassa on yllättävä paljon murheita.

Kalle alkaa päästä sisään rakennusmestarin työhön ja siirtyminen pienemmältä työmaalta isommalle työmaalle sujuu melko kivuttomasti, mitä nyt osuuskaupan urakan pitkäksi mennyt lopettelu ja jälkipyykki verisine pitsinenäliinoineen koettelee jälleen aviosopua Lainan kanssa. Väkevillä juomilla höystetyt illanistujaiset lähtevät Kallelta lapasesta eikä onnikaan ole reissussa mukana, niinpä Kalle saa taas Lainalta sanallista korvamakeaa. Arvostelua tulee myös töissä, Kalle saa tottua siihen, että rakennusmestari saa välillä kuraa niskaansa, eikä suinkaan aina aiheesta.

Kirjassa seurataan Kallea kahdessa erilaisessa rakennusmestarin roolissa, toisaalla Kalle toimii rakennusliikkeen palkkalistoilla, toisaalla hän toimii omaan lukuunsa oman kodin rakentamista johtaessaan. Nämä roolit eroavat yllättävän paljon toisistaan. Päivätyössä rakennusliikkeen urakoita viedessään Kalle osaa ja uskaltaa vaatia sekä hyvää työnjälkeä että soveliasta käytöstä työntekijöiltään, mutta Kirvestiellä omalla rakennustyömaallaan rakennusmestari on kovin arka ja liian kiltti. Itseltään Kalle vaatii paljon myös omalla rakennuksellaan, mutta muiden kohdalla hän tekee suuria myönnytyksiä ja saa kärsiä tästä paitsi henkisesti myös rahallisesti. Myös väsymys alkaa näkyä. Pahimmillaan Kalle sinnittelee parin-kolmen tunnin yöunilla ja kulkee kuin sumussa. Kalle tunnustaakin Ilmarille talon valmistumiseen liittyvän haaveen:

(...) Ja kun se ihme tapahtuu, minä nukun, levähän perusteellisesti yhen viikon. Heti kun tulen Uusbetonilta ja purasen, kallistun sänkyyn ja nukun. Nukun aamukuuteen asti. Vaikka kuinka paikat ovat keskeneräsiä. Olen helevetin väsyny. Jumaliste kun olen nykysi väsyny!

Kerronta on muuten sujuvaa, mutta alkupuolella kirjaa kesken ensimmäisen rakennustyön kuvauksen tulee yhtäkkiä kolmen sivun pituinen luettelomainen maailmankatsaus. Tämä katkaisi lukuimun ja osio tuntui irralliselta ja hieman päälle liimatulta. Päätalo kuvaa rakennustyömaan eri työvaiheita todella tarkasti, mutta kun teknisen kuvauksen lomassa on kiinnostavia henkilöitä, ihmissuhteita ja ajankuvaa ei rakentaminen pääse uuvuttamaan. 

On hieman surkuhupaisaa, että ihan kuin isä-Herkko sai aikanaan harmaita hiuksia Kalliomäen paikkaansa hakevan uunin muuranneen satusedän takia myös Kalle saa kärsiä muurarin, jopa useamman, takia. Historia toistaa itseään.


Sitaattikunniamaininnan saa:

- Lienen ketku ja kekkuli, mutta tämä on tottuus.

Helmet-lukuhaaste 2020: 24. Kirja kirjailijalta, joka on kirjoittanut yli 20 kirjaa
 

8 kommenttia:

  1. Kuka uskoo ketjua ja kekkulia?
    Olen näitä Päätalon kirjoja lukenut joskus. Olen tainnut kertoa, että äitini on kotoisin läheltä Päätalon syntymäpaikkaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mai, Lainalla ainakin oli kovasti vaikeuksia uskoa Kallen selitystä, vaikka tottahan Kalle puhui. Ja Lainan suustahan nuo haukkumasanat olivat lähtöisin.

      On äitisi juurista ollut puhetta joskus aiemman Päätalo-postauksen yhteydessä 🙂

      Poista
  2. Hienoa kun olet menossa jo osassa 19. Minulla on vasta ykkösosa luettu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anneli, sinulla on monta hyvää lukuhetkeä edessä Päätalon parissa! Minusta nuo alkupään kirjat ovat olleet parhaita, vaikka nämä myöhemmmätkin ovat hyviä.

      Poista
    2. Olin v. -89 ensimmäisessä työpaikassani, niin vanhempi kollega naureskeli että tämän kirjan ohjeilla voisi rakentaa ok-talon. Ensikosketus Päätaloon, luku-urakan aloitin 1996. 2002 oli Iijoki-sarja luettu kahteen kertaan, toinen kerta kaikki 26 kirjaa niinku kronologisesti...

      Jormanen

      Poista
    3. Kyseessä oli Narvan kylä Vesilahden kunnassa. Kalle palaa sinne myöhemmin toisen työmään merkeissä ja paljastaa silloin ekan keikankin sijainnin. Lempäälässä vaihtoi junasta fillariin. Olen faniautoillut molempien rakennusten ohi.

      Jormanen

      Poista
  3. Gummerus julkaisi 1986 paksun Vuosisata? -kirjan, jossa oli päivittäisiä uutisia koko maailmasta. Päätalo on selvästi käyttänyt sitä parissa romaanissaan taustamateriaalina, kieltämättä vähän päälleliimatun tuntuisesti.

    taas Jormanen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jormanen, kiitos kiinnostavista lisätiedoista! Tuo vuosisatakirja voisi selittää Päätalon ajankohtaiskatsaukset.

      Minä olen faniautoillut vain Taivalkoskella, mutta kunhan seuraavan kerran menen Tampereelle niin aion käydä ajelulla Kirvestiellä, myös Päätalon haudalla kiinnostaisi käydä.

      Ei kollegasi ihan höpöjä haastellut, tämä on kovin opettavainen kirja okt-rakentajalle 😁

      Poista