Tove Jansson: Muumit - Sarjakuvaklassikot III sekä Kati Närhi: Seitsemäs vieras

En halunnut vuodenvaihteen lähestyessä aloittaa uutta romaania vaan olen lukenut kesken olevaa Edwarsin ja Louhelaisen Viiltäjä-Jack -tietokirjaa sekä sen vastapainoksi (eli iltalukemiseksi, en halua Jackin seuraavan uniini) sarjakuvia. Tästähän tulee kohta perinne, luin näemmä viime joulunakin Muumi-sarjakuvia. Seuraavaksi siis kotimaisia sarjakuvaherkkuja, olkaa hyvä!

Tove Jansson: Muumit - Sarjakuvaklassikot III

WSOY, 2010

 105 sivua

Suomentanut: Anita Salmivuori ja Juhani Tolvanen

(Mumintrollet III, Mumintrollet IV, Mumintrollet V,

julkaistu alunperin The Evening News -lehdessä vuosina 1956-1957)

Luettu: 29.12.2015

Mistä: kirjastosta

Kolmas Muumien sarjakuva-albumi sisältää viisi tarinaa. Muumipeikko rakastuu -tarinassa Niiskuneiti joutuu kilpailemaan Muumipeikon huomiosta kun tulva tuo Muumilaaksoon sirkusväkeä ja Muumipeikko rakastuu sirkuksen Primadonnaan. Viidakkoelämää -tarinassa Pikku Myy löytää laatikollisen "etelän siemeniä", Muumimamma istuttaa ne ja niistä kasvaa hetkessä viidakko. Ja mitä olisi viidakko ilman villieläimiä? Ei mitään, joten Haisuli järjestää niitä vapauttamalla eläintarhan eläimet. Muumipeikko ja marsilaiset on kertomus Muumilaaksoon laskeutuvasta lentävästä lautasesta, josta roikkunut laite saattaa tottumattomissa käsissä Muumilaakson sekaannuksen valtaan. Alus ei ole miehittämätön vaan sillä on saapunut pieni marsilainen. Muumiperhe ja meri -tarinassa Muumipappa toteuttaa unelmansa majakan vartioinnista. Hän pakkaa perheensä veneeseen (Muumimamman avustuksella tietenkin) ja he matkaavat majakkasaarelle. Paikka on otollinen meriromaanin kirjoittamiselle, mutta tekstin tuottaminen on yllättävän vaikeaa. Vaikeaa on myös muilla perheenjäsenillä. Yhdistyselämää kuvaa kuinka yhdistysvillitys valtaa muumivanhemmat ja miten Muumimamma ajautuu kiltteytensä vuoksi keskelle yhdistysristiriitaa, useamman yhdistyksen loukkuun.

Janssonin luomat muumit ovat niin ihmismäisiä rakkausongelmineen, haaveineen ja ristiriitoineen, että välissä unohtaa heidän olevan pyöreitä valkoisia mielikuvitusolentoja. Useamman kerran toistuva oolrait-tokaisu toi Muumit vielä ihmismäisempään suuntaan. Puhumattakaan heidän innostuksestaan heidän löytäessään merestä laatikollisen viskiä...

Primadonnasta ja tulvasta, Muumilaakson valtaavasta viidakosta ja muumiperheen majakka-ajasta kertovat tarinat olivat minulle ennestään tuttuja, mutta marsilaiset ja yhdistyselämä olivat oudompia. Muumisarjakuvia on hieman vaikea lukea sillä ne pitäisi oikeastaan lukea kahteen kertaan, ensin keskittyen tekstiin ja toisella kerralla kuviin ja upeaan piirrosjälkeen. Yhdellä lukukerralla en onnistu ihailemaan molempia.

Sirke Happosen jälkisanat olivat mielenkiintoista luettavaa ja hyvä lisä sarjakuville. Happonen kertoo sarjakuvien taustoista ja mainitsee esimerkiksi sen, että Muumiperhe ja meri -sarjakuva on ilmestynyt kahdeksan vuotta ennen samaa ideaa sivuavaa Muumipappa ja meri -romaania.


Sitaattikunniamaininnan saa:

- - -

Kati Närhi: Seitsemäs vieras

(Agnes #3)

WSOY, 2015

149 sivua

Luettu: 30.12.2015

Mistä: kirjastosta

Jo ensimmäinen Agnes-albumi vei minut mukanaan ja toinen albumi vain vahvisti tunnetta. Odotukset trilogian päätösalbumille olivat niin kovat, että en uskaltanut tarttua siihen heti saatuani sen kirjastosta vaan pitkitin jännitystä vielä hetken aikaa. Nyt oli kuitenkin aika tavata Agnes uudelleen.

Agnes on varttunut nuoreksi naiseksi ja hän on entistä orvompi kuin ennen, jos niin nyt voi sanoa. Hän on nimittäin menettänyt myös rakkaan mummonsa, jonka luona hän asui lapsuudessaan sen jälkeen kun hänen vanhempansa kuolivat oudossa katakombionnettomuudessa. Agnes matkustaa yhdessä Sylvia-tätinsä kanssa kahdeksaksi päiväksi Orkoloran saarelle, kreivi Orkoloran vieraaksi. Kreivin kartanossa on kolmossisäköt, kettuongelma ja kummallisia vieraita, joilla jokaisella tuntuu olevan omat syynsä vierailulle. Kuka on seitsemäs vieras, Orkoloran yllätys, ja mitä kummaa kartanossa oikein tapahtuu öisin?

Vanha kunnon Agnes. Ei aivan yhtä angstinen kuin edellisissä albumeissa, mutta silti se sama vanha tuttu lukemista rakastava suurisilmäinen tyttö, joka suhtautuu kaikkeen hieman skeptisesti. Agnesin varttuminen näkyy paitsi hänen olemuksestaan, mutta myös esimerkiksi kartanon isännän kreivi Orkolorin lirkutteluna ja pastori Uljas Gormin öisenä vilautteluna, joten albumi on ehdottomasti sopivampi aikuisille kuin ihan lapsilukijoille. Kartanon tapahtumat on myös kuvattu niin jännittävästi, että pienimpiä lukijoita takuulla pelottaisi. Esimerkiksi Orkolorin sisaren muotokuvat ovat kieltämättä aika kammottavia, todella onnistuneita pelottavan tunnelman luojia. Voin hyvin kuvitella, että varsinkin tämä Agnes-trilogian päätösosa toimisi hyvin nuorille lukijoille porttina aikuisten kirjojen puolelle, tässä on sopivasti jännitystä, mutta ei kuitenkaan mitään liian raakaa. (Voin melkein nähdä ja kuulla ehkä noin viidesluokkalaisen tyttölauman kikattamassa Gormin paljaalle takapuolelle tai tämän alastontaiteen tarkkailulle!)

Myös piirrosjälki toistaa edellisten albumien tyyliä. Sini-musta-harmaa pääväritys tehostuu muutamilla punaisilla väriläiskillä ja kuvakoon vaihteluilla. Närhi on myös tainnut lukea vanhoja koululaiskummitustarinoita, itse ainakin tunnistin edellisessä kuvassakin näkyvän veitsi välähtää -tekstin. Tarina huokuu alusta alkaen entisvanhaista englantilaista tunnelmaa ja suljetun paikan mysteeriä. Mysteeri ei kuitenkaan kulje siihen suuntaan kuin ensiruuduilta ja Agnesin ajatuksista näyttää vaan tarina sivuaa taas Agnesin suvun historiaa. Tumma ja piikittelevä huumori toimii edelleen ja keventää tarinaa sopivasti.

Pidin ehkä enemmän melankolisemmasta ja angstisemmasta lapsi-Agnesista, mutta oli mahtava tavata Agnes jälleen ja huomata kuinka fiksu ja tasapainoinen (hänen historiansa huomioiden) nuori nainen hänestä onkaan kasvanut!

Sitaattikunniamaininnan saa:

- - -

Tämä Kirjan vuosi 2015 alkaa olla nyt paketissa. Vielä pitäisi tehdä kooste vuoden lukuhetkistä, mutta se saa odottaa hetken. Oikein lumoavaa, onnellista ja hyviä lukuhetkiä sisältävää uutta vuotta 2016!