Charlaine Harris: Kylmäveristen klubi (#3)
(Club Dead, 2003)
Gummerus, 2010
291 sivua
Hitaamman Haudankaivajan tyttären jälkeen otin kirjallisen pikaspurtin Sookie Stackhousen matkassa. Tällaisia välipalakirjoja pitäisi olla aina varastossa odottamassa! Tästä on hyvä siirtyä "rauhoittumaan" Stephen Kingin (Unensieppaajan) pariin.
Billillä on kiireitä hoitaessaan salaista tehtäväänsä Louisianan kuningattarelle. Sookie kokee jäävänsä Billin tärkeysjärjestyksessä kakkoseksi ja päättää antaa miehelle tilaa ja aikaa suorittaa tehtävä loppuun. Pian Bill kuitenkin katoaa. Kun Eric saa selville, että Bill on siepattu lähtee Sookie etsimään häntä apunaan ihmissusi Alcide Herveaux. He lähtevät Jacksoniin, jossa Sookien on tarkoitus tutustua paikalliseen vampyyriyhteisöön ja selvittää ajatustenkuuntelun avulla mahdollisia vihjeitä päästäkseen Billin jäljille. Yliluonnollisten otusten kohtaamispaikka Josephine's, tai Kylmäveristen klubi kuten ihmissudet baaria kutsuvat, on juuri oikea paikka aloittaa etsinnät.
No niin! Kolmas Sookie -kirja noudatti kahdesta ensimmäisestä tuttua kuviota. Bill ja Eric, Sookien luottovampyyrit, määrittävät tasapainon. Jos toinen on poissa niin toinen on paikalla. Bill ei ole suosikkini, joten en pistä ollenkaan pahakseni, että Kylmäveristen klubissa Eric on enemmän esillä. Pääseepä tämä Viidennen alueen seriffi jopa tekemään hieman syvempää tuttavuutta Sookien kanssa...
Vauhtia riitti alusta loppuun. Kirja jäi sen verran kutkuttavaan kohtaan, että taidan huomisella kirjastokäynnillä tarkistaa H:n kohdalta josko sarjalle löytyisi jatkoa. Hurraahuutoja? No ei ihan. Viihdyttävää? Kyllä. Koukuttavaa? Ehdottomasti!
Emilie nosti esiin hyviä huomioita kirjasta ja varsinkin Billistä, Morre puolestaan kirjoitti hyvinEric tunnepitoisesti, muutamia mainitakseni.
"Miten kaltaisesi heiveröinen ihmistyttö aikoo panna Jacksonin vampyyrit ojennukseen? Harrastatko sinä taistelulajeja? Osaatko ampua tarkasti? Oletko ollut armeijassa?
En voinut olla hymyilemättä. "En. Etkö ole kuullut minusta?"
"Oletko sinä joku julkkis?"
"En kai sitten." Olin iloinen, ettei Alcidella ollut minusta ennakkokäsityksiä. "Etköhän sinä tutustu minuun ajan myötä."
"Kunhan et muutu käärmeeksi." Alcide nousi ylös. "Et kai sinä ole mies?" Ajatuksen pälkähtäminen hänen päähänsä sai hänen silmänsä laajenemaan.
"En ole, vaan nainen." Yritin vastata asiallisesti, mutta se vaati ponnistelua.
"Olisin voinut vaikka lyödä vetoa, että olet kundi." Hän virnisti. "Jos et kerran ole mikään teräsnainen, mitä aiot tehdä kun saat selvitettyä, missä poikaystäväsi on?"
No niin! Kolmas Sookie -kirja noudatti kahdesta ensimmäisestä tuttua kuviota. Bill ja Eric, Sookien luottovampyyrit, määrittävät tasapainon. Jos toinen on poissa niin toinen on paikalla. Bill ei ole suosikkini, joten en pistä ollenkaan pahakseni, että Kylmäveristen klubissa Eric on enemmän esillä. Pääseepä tämä Viidennen alueen seriffi jopa tekemään hieman syvempää tuttavuutta Sookien kanssa...
Vauhtia riitti alusta loppuun. Kirja jäi sen verran kutkuttavaan kohtaan, että taidan huomisella kirjastokäynnillä tarkistaa H:n kohdalta josko sarjalle löytyisi jatkoa. Hurraahuutoja? No ei ihan. Viihdyttävää? Kyllä. Koukuttavaa? Ehdottomasti!
Emilie nosti esiin hyviä huomioita kirjasta ja varsinkin Billistä, Morre puolestaan kirjoitti hyvin
Sitaattikunniamaininnan saa:
Olin juuri lakannut hohtamasta juotuani Billin verta (hätätilanteessa), ja tämän uuden kriisin johdosta loistin nyt kuin diskopallo.
So American -haasteessa tuli Kylmäveristen klubin myötä valmiiksi kaksi kategoriaa (yksipuolisesti, mutta tulipa kuitenkin).
Ei muuta kuin kohti seuraavaa rymistelyä, joka oli minusta paras Sookie! Tosin nyt on se Veren sitomat kesken, joka vaikuttaa yhtä lupaavalta, mutta en osaa vielä lopullista arvosanaa sille antaa :)
VastaaPoistaOtin kaksi seuraavaa osaa kirjastosta lainaan :) Onneksi joku oli palauttanut neljännen osan, eilen se oli vielä kirjaston nettisivujen mukaan lainassa (meinasi jo vieroitusoireet iskeä päälle pelkästä ajatuksesta). Pitäisi vain ensin lukea Seitsemän veljestä loppuun, jotta saan kuuden kovan kotimaisen haasteen valmiiksi määräpäivään mennessä ;)
PoistaNeljäs osa on minun(kin) suosikkini, joten toivottavasti pääset siihen käsiksi pian! :) Mukava lukea näistä kirjoista, kun itsellä menee jo hyvin sekaisin, missä osassa tapahtuu mitäkin.
VastaaPoistaJopas jotakin, olettepa te Morren kanssa yksimielisiä neljännestä Sookie -kirjasta :) Kuten Morrelle mainitsin niin ne saavat hetken odotella (mikäli maltan, ensin ainakin on luettava loppuun Kingin Unensieppaaja) haastekiireiden vuoksi. Kiva jos postaukseni toimivat muistinvirkistäjänä :)
PoistaMä olen poikkeava, tykkään enemmän Billistä. Mutta en toki hyljeksi Ericiäkään... ;)
VastaaPoistaSulle olisi tunnustus tarjolla:
http://satunluetut.blogspot.fi/2012/11/tunnustus.html
Olet saattanut saman joskus tehdäkin joten en toki velvoita välttämättä tunnustelemaan mitään uutta! :)
Satu, pitäähän jonkun tykätä Billistäkin ;)
PoistaKiitos tunnustuksesta, kävin sen jo pokkaamassa blogissasi. Kahdeksan kohdan lista on jo työn alla... Olen tehnyt sen aiemminkin, mutta saatan tehdä toisenkin kerran :)
Sattumalta olen lukenut juuri tämän kirjan. En ehkä kuulu ihan kohderyhmään, mutta tulipa luettua. Kirja oli täällä Helsingissä luokiteltu kauhuksi, mitä hämmästelin. Enemmän fantasialta vaikutti.
VastaaPoistaTuija, ei tämä minustakaan kauhua ole, fantasia kuulostaa minustakin sopivammalta. Tosin olen aivan onneton noissa genremääritelmissä (mikä näkyy myös tunnisteista) ;)
Poista