sunnuntai 5. heinäkuuta 2015

Päätalon jalanjäljillä Kallioniemessä

Yksi kesäni ehdottomista kohokohdista koitti kesäkuussa kun pääsin viikonloppureissun päätteeksi käymään kirjailija Kalle Päätalon tekopitäjässä Taivalkoskella, Jokijärvellä. Ajattelin, että ehdimme korkeintaan ajamaan paikan ohi, mutta aikaa oli käydä perillä asti. Mutkaisen ja mäkisen pikkutien päässä oli pienehkö pysäköintialue, opaskyltti ja portti, josta avautui tällainen näkymä. Kallioniemi, Kalle Päätalon lapsuudenkoti. Juuri sellaisena kuin kirjojen perusteella kuvittelin.





Vanhasta navettarakennuksesta sai ostaa pääsyliput, pientä purtavaa ja museokaupan tuotteita. Kallioniemi-paidan ostamatta jättäminen saattaa vielä harmittaa... Kallioniemessä oli paikalla opas, joka kertoili paikan historiasta, alueella sai myös kiertää omaan tahtiin niin kuin mekin osaksi teimme.





Talon oikea pääty on vanha pirtti eli vuonna 1922 Mäkelästä Kallioniemeen uitettu Meijerikamari, johon kuuluu kööki ja pirtti. Vasen puoli taas on uusi pirtti,jota Herkko alkoi rakentaa vuonna 1931 vanhan puolen jatkeeksi.





Kukkia ikkunalla, ihan kuin Riitun aikoina. Melkein kuulen Herkon mototuksen, kaiken maailman turhuuksia sitä pitää hyysätä...





Porstuasta avautuu näkymä kapeaan köökiin.





Oikealle mentäessä päästään vanhaan pirttiin ja siinä se nyt on, pirtin vasemmalla laidalla, satusedän eli Antti Lohilahden muuraama paikkaansa hakeva uuni. Yhä pystyssä. Tosin opaskyltin mukaan kyseessä on Veijo Jussilan vuonna 1986 muuraama näköisuuni, ehkä alkuperäinen olisi jo nyykähtänyt nokalleen.





Nurkkahyllystä löytyy mm. perhevalokuvia ja Päätalon tuotantoa. Kamarista löytyy myös kangaspuut.





Valoisan ikkunan edessä pöydällä, ruudullisella pöytäliinalla kukan vieressä on Kalle Päätalon kuva. Teki mieli istahtaa hetkeksi tuolille, kasvotusten kirjailijan kuvan kanssa. Huokaista hetki suuren sanataiturin kodissa.





Köökistä vasemmalle avautuu ovi uuteen pirttiin, jonne muurattiin uusi uuni vanhan kallistellessa pettävillä hirsiperustuksillaan. Pirttiä asusti koko Päätalon natsuuna eli Herkko, Riitu ja seitsemän lasta.





Pirtti huokui vanhaa aikaa, kiitos useiden vanhojen esineiden. Pirtti kylpi ikkunoista tulevassa valossa, kaikkialla oli puhdasta, lattioilla oli värikkäät räsymatot. Ihan kuin olisi siirtynyt menneeseen aikaan ja olisimme tulleet kyläilemään ja talonväki olisi vain piipahtanut ulos.





Tästä ikkunasta oli hyvä tarkastella vastarannalta tulijoita, mutta vaivihkaa, ettei vieraat näe tuijottajia verhojen välistä. Onko atimoita vai vieraampaa sakkia?





Vastarannalla häämöttää Hilturanta. Vasemmalle katsottuna katse osuisi Villisaareen, jossa Kalle poikasena harrasti urheilua ja jossa myös pelattiin korttia ja tanssittiin.





Rannassa seisoo savusauna. Saunan lämmitys oli ikuinen riidan aihe sillä Herkon mielestä Riitu ei osannut juuri koskaan lämmittää saunaa kunnolla, tikua jäi aina löylyihin. Saunassa tuoksui tuore savu, opas oli pitänyt tulta saunassa samana aamuna. Kuppauslämmin sauna ei kuitenkaan ollut. Saunan porstuassa oli esillä kuppauskuvia.





Näkymä talolle rannasta katsottuna.





Rannan tuntumassa on myös aitta.





Kallioniemen rannassa Jokijärveä vartioi Uneutettu vonkamies, patsas, jonka Kalle Päätalo tilasi taiteilija Veikko Hautavaaralta. Kun Päätalo kuuli Iijoen uiton päättymisestä hän päätti, että patsas pitää sijoittaa hänen Tampereen kotinsa sijasta hänen lapsuudenkotinsa rantaan, tukkilaisten muistoksi.





Kallioniemessä käynti oli todella upea kokemus. Tuntui hienolta nähdä kaikki ne paikat, joista Päätalo on kirjojensa sivuilla kertonut. Paikan omistava Kallioniemi-Säätiö tekee hienoa työtä, museotoiminta ja paikan pitäminen auki Päätalosta kiinnostuneille on kunnioitettava teko. Kiitos siitä!

Ja mitä tekee lukutoukka päästessään yhden kirjallisen idolinsa synnyinsijoille? Kaivaa tietysti laukusta (paikkaan sopivan) kirjan ja istahtaa lukemaan, edes pari riviä.


.




Taivalkoskella vietetään vielä tänään sunnuntaina Päätaloviikkoa (29.6.-5.7.2015), joten Kallioniemi on sikälikin kovin ajankohtainen. Toivottavasti pääsen joskus osallistumaan tapahtumaan. Viimeistään sitten kun koko sarja on luettu?


16 kommenttia:

  1. Onpas näissä kuvissa ihanaa maalaistunnelmaa ja vanhan ajan fiilistä :).

    VastaaPoista
  2. Vau! Hieno paikka ja kiva postaus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos bleue :) Paikka oli tosiaan kiva, kannatti käydä!

      Poista
  3. Perusteellinen kuvareportaasi! Varmasti ihanaa olla itse paikan päällä ja aistia tunnelmia ;)

    Itseltäni Päätalo on edelleen lukematta, mutta onhan tässä koko loppuelämä aikaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuija, oli tosiaan ihana päästä käymään tuolla ja jatkossa Päätalon Kallioniemi-kuvauksia lukee varmasti ihan eri tavalla kun on itse nähnyt paikat ja voi kuvitella ne paremmin. Tarkoitus oli laittaa postaukseen vain muutama kuva, mutta en sitten raskinut karsia niitä enempää :D

      Maailma on täynnä hyviä kirjoja ja kirjailijoita, kunpa vain löytäisi aikaa lukea niitä/heitä kaikkia :)

      Poista
  4. Suomessa on kyllä hienoja kirjailijakotimuseoita ja Päätalon maisemat parhaimmasta päästä.

    Minulla on vielä Päätalon tuotantoon tutustumatta. Huonemiehen poika odottelee tosin jo kotihyllyssäni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katja, minulle Päätalon kirjailijakotimuseo taisi olla ensimmäinen johon olen tutustunut, en ainakaan näin äkkiseltään muista käyneeni muissa. Maisemat oli tosiaan upeat!

      Odotan innolla kommenttejasi Päätalon tuotannosta jos/kun innostut sitä lukemaan :)

      Poista
  5. Oi että miten kaikki näyttää niin _oikealta_! :)
    Haaveilen joskus pääseväni Kallioniemeen - jos vaikka palkinnoksi sitten joskus kun olen saanut Iijoen luettua ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maija, niinpä, oikealta hyvinkin! Onhan Päätalon tarkka kuvaus tuttua kirjoista, mutta miten hän onkin osannut kuvata Kallioniemen niin tarkasti, että kuva on muodostunut mielikuvissani niin todenmukaiseksi! Toivottavasti sinäkin pääset joskus Kallioniemeen :)

      Poista
  6. Minun äitini oli kotoisin Taivalkoskelta ja ajelimme joka kesä mökille tuosta ohi. Kerran olen käynyt paikan päällä. Veljeni on suuri Päätalo-fani ja häneltä löytyy kaikki kirjat. Muutaman olen itse lukenut.
    Taivalkoskella on muuten Jalava-niminen kauppa, joka on Suomen vanhin kauppa, edelleen toiminnassa. Suosittelen vierailemaan, siellä Kallekin kävi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mai, Jalavan kauppa onkin minulle tuttu Iijoki-sarjasta. Olisi ollut mahtava käydä myös siellä, mutta emme ehtineet. Ehkä ensi kerralla! Veljelläsi on selvästi hyvä kirjamaku ;)

      Poista
  7. Aivan ihana postaus, josta nautiskelin erityisesti juuri nyt, kun pohjoisessa on vietetty Päätaloviikkoa (joille olisin halunnut päästä osallistumaan tänäkin vuonna) ja itse olen lukenut Huonemiehen poikaa. Kallen kynässä on ollut uskomatonta taikaa. <3

    Minäkin haluan Kallioniemeen uudelleen, viimeistään sitten, kun koko Iijoki-sarja on luettuna. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos Sara <3 Sinä onnellinen olet päässyt jo nauttimaan Päätaloviikoista! Olisin halunnut osallistua lauantaina, mutta en viitsinyt päiväseltään lähteä ajamaan. Vierailu Kallioniemessä on oikein osuva palkinto Iijoki-sarjan lukemisesta :)

      Huonemiehen poika oli mahtava ja meno siitä vielä paranee! Onneksi Päätalo oli tuottelias ja hänen kynän jäljestään saa nauttia vielä monen kirjan verran <3

      Poista
  8. Voi mikä idylli! Päätaloa en ole lukenut, mutta toisten luku-urakkaa sivusta seurannut kylläkin. Nämä kulttuurikotimuseot (vai miksikä näitä pitäisi kutsua?) ovat ihania, koska ovat "oikeassa" miljöössä. Tulee nostalginen olo räsymatoista ja pirttikalustosta. Kiitos kierroksesta! ^_^

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elegia, minulla ei juurikaan ole kokemusta muista kotimuseoista (tms.), mutta ainakin Kallioniemi ihastutti! On mahtava päästä kurkkaamaan todelliseen elinympäristöön ja todennäköisesti vierailu antaa enemmän jos henkilöt ovat jollain tavalla tuttuja (vaikkakin vain kirjoista). Ole hyvä, kiva kun kävit kurkkaamassa vaikka Päätalo ei omakohtaisesti koskettaisikaan sinua :)

      Poista