lauantai 28. tammikuuta 2012

Minä rakastan sinua nuori mies



Maaria Päivinen: Minä rakastan sinua nuori mies
ntamo, 2011
Kannen kuva: Anni Halonen
200 sivua


Ei, tämä ei ole rakkauden tunnustus miehelleni (joka tosin sen ansaitsee, terveisiä vain mikäli käyt täällä kurkkaamassa ♥) vaan Maaria Päivisen uutukaisen nimi. Kirjailijan esikoisen (Silja ja Mai) jälkeen odotin innolla minkälaista sanojen helminauhaa Päivinen tällä kertaa tuottaa. Tein kirjasta hankintapyynnön kirjastoon ja sain vielä loistavaa palvelua. Kirjastosta nimittäin soitettiin väliaikatietoja ja kerrottiin kirjan olevan tulossa, pahoiteltiinpa vielä kun on kestänyt niin kauan!

Minä rakastan sinua nuori mies -kirjan tarinan runko on tuttu. Mariellan mies on menehtynyt eikä Mariella oikein pääse jaloilleen. Hän yritää paikata miehen jättämää aukkoa työnteolla ja matkustamisella, saada itsensä taas tuntemaan, äärimmäistenkin kokemusten kautta. Mariella saa tukea veljeltään Seamilta, kunnes tavallaan menettää hänetkin. Perinteiseen selviytymistarinaan on lisätty mausteeksi scifimäisiä piirteitä, kun ihmisiä hallitaan tietokoneen välityksellä DLA:ssa, Delete Life Archivessa. KLIK -ja ihminen on poissa, ainakin virallisesti.

Vaikka MRSNM on Päivisen esikoiskirjan tavoin salaperäinen ja jättää lukijalle tulkinnan varaa, se on silti edeltäjäänsä selkeämpi ja tarinavetoisempi. Kirja ei ole tutusta juonikuviosta huolimatta tylsä, se on kokonaisuutena täysin omaa laatuaan. Siinä sivutaan useita vakavia aiheita kuten vanhempien avioero, puolison kuolema, alistaminen ja kulttuurierot. Kaunis kieli yhdistettynä synkkäsävyiseen ja paikoin rujoon sekä väkivaltaiseen tarinaan yksinkertaisesti toimii! Päivinen saa jälleen kielellään kirjan elämään ja hehkumaan.

Mitään hän ei tuntenut, ja silti tunsi kaiken. Hän tunsi, kuinka koko maailma kolahti. Kuinka tulivat vyörymät, kuinka aallot paiskautuivat tutuille rannoille, mannerlaatat kohtasivat toisensa kilometrien syvyyksissä hänen allaan. Kuinka kuului KLIK jossakin siellä alla.

Siljan ja Main jälkeen odotukseni Päivisen toisen kirjan suhteen olivat aika korkealla. Samalla hieman hirvitti onnistuuko hän kirjoittamaan heti perään yhtä vaikuttavan kirjan. Ei tarvinnut pettyä, pidin tästä vielä esikoisteosta enemmän. Kun kotimaisen kirjallisuuden lukeminen jää minulla ulkomaista vähemmälle, on aina ilo löytää vähemmistön joukosta tällaisia helmiä! Toivottavasti Päivinen huomattaisiin laajemminkin ja mahdollisimman moni löytäisi hänen kirjansa.

Useissa blogeissa tehty kommentointiuudistus sai aikaan sen, että en meinannut päästä blogeihin tai voinut kommentoida niihin. Vaihdoin selaimen IE:sta Firefoxiin ja johan toimii :)

10 kommenttia:

  1. Erittäin kiinnostavan kuuloinen kirja. Laitan korvan taakse.

    VastaaPoista
  2. Hui miten helpottavaa kuulla, että pidit tästä :) Kuten sanottua, pelkään arvostelujen lukemista, kun ne kohdistuvat omiin tuotoksiini, joten tästä päivästähän kehkeytyi ilonpäivä!

    VastaaPoista
  3. Suketus:
    Laita ihmeessä, olisi kiva lukea muidenkin ajatuksia kirjasta!

    Helmi-Maaria Pisara:
    Anteeksi kun pidin jännityksessä ;) Kiva jos ilahduit, minä ilahduin kirjasi lukemisesta!

    VastaaPoista
  4. Pitääkin laittaa hankintapyyntö omaan kirjastoon, koska koko kaupungin laitoksessa ei omisteta ainuttakaan Helmi-Maarian kirjaa :(((

    VastaaPoista
  5. Hienoa Kirsi, tuo vääryys kannattaa pyrkiä korjaamaan :) Meidän kirjastossakin tuo pyytämäni kirja oli ensimmäinen!

    VastaaPoista
  6. Blogissani on sinulle haaste :)

    VastaaPoista
  7. Tähänhän pitääkin tutustua... :)

    VastaaPoista
  8. noora:
    Tutustu ihmeessä :) Päivisen kirjat olisivat saattaneet jäädä minulta huomaamatta ilman blogistaniaa (eikä vähiten siksi, että meidän kirjastossa ei aikaisemmin ollut yhtään hänen kirjaansa), joten kiva jos voin laittaa hyvän kiertämään kirjavinkin muodossa!

    VastaaPoista
  9. Minulle scifi on ihan myrkkyä, joten se saattaisi vaikuttaa kokonaisuuden elämykseen. Jopa Sinisalon Enkelten verta teoksessa, joka muuten on erittäin korkeatasoinen, minua ärsytti se Toinen Todellisuus, jossa tosin käytiin vain muutaman kerran, mutta silti. Että luhdin seinässä on luuku, josta aukeaa joku 'onnenmaa'...huh! Maaginen realismi on aivan toinen juttu ja niihin minulla onkin taipumusta.

    Täytyy miettiä uskallanko lähteä kirjaan, jossa KLIK, KLIK, KLIK...

    Helmi-Maariahan kirjoittaa blogiaan välillä kuin romaania ja siellä olen ihan hänen aaltopituudellaan.

    VastaaPoista
  10. Leena Lumi:
    Minä pidän tietynlaisesta scifistä (genren alalajeista ei ole aavistustakaan joten en edes yritä tarkempaa määrittelyä), vaikka en mikään suurkuluttaja olekaan. Mainitsemaasi Sinisalon kirjaa en ole lukenut, mutta hänen novellikokoelman perusteella uskoisin ihastuvani. Hankala sanoa onko Päivisen kirjassa liikaa scifiä sinun makuusi, mutta ainahan voi kokeilla. Minäkin yritän tänä vuonna venyttää oman lukumukavuusalueeni rajoja.

    Helmi-Maarian blogi on kyllä helmi, samoilla aaltopituuksilla keikun minäkin :)

    VastaaPoista